Tutustu näköislehteen ilmaiseksi
Elmo-lehden verkkosivut jatkossa osoitteessa: www.elmomedia.fi

Yksi suomalainen MM-suoritus nousee yli muiden – Tämä hopea on kaikkia keihäsmestaruuksia kovempi teko

Arto Bryggare Elmo
Arto Bryggarella on hienoja muistoja Stadikalta. @ All Over Press

Suomalaiset ovat napanneet yleisurheilun MM-kisoista yhteensä 22 mitalia, jos mukaan lasketaan myös hienoisen kapinahenkisesti aikoinaan napattu Reima Salosen kävelypronssi vuodelta 1976.

Mestaruus on tullut seitsemän kertaa, hopea kahdeksan kertaa, pronssi seitsemän kertaa.

Lisäksi on jokunen ikimuistoinen, tai ainakin tapahtumahetkellään säväyttänyt, pistesijataistelu.

Kaikki mestaruudet ja mitalit ovat olleet suomalaisen yleisurheiluhistorian huippuhetkiä, mutta silti tekee mieli nostaa yksi suoritus kaikkien muiden yläpuolelle.

Se koettiin ensimmäisissä oikeissa MM-kisoissa Helsingissä 1983.

Mutta ei, nyt ei tarkoiteta sitä stadionin räjäyttänyttä Tiina Lillakin kultaheittoa, vaan sitä toista saman päivän suomalaista supervetoa, jonka merkitystä ei oikein vieläkään kaikilta osin ymmärretä.

Arto Bryggare nappasi MM-hopeaa juoksussa, joka tihkui adrenaliinia ja aggressiivista vimmaa enemmän kuin juuri mikään mitä suomalaisessa yleisurheilussa on koskaan nähty.

Kuntonsa täydellisesti ajoittanut ja huippuiskuunsa latautunut suomalainen veti kotiyleisön tuella suorituksen, jossa sai oman sen hetkisen iskukykynsä paremmin esiin kuin muut kilpakumppanit. Kun kisan ylivoimainen ennakkosuosikki Greg Foster kompuroi ja sähelsi, oli tapansa mukaan huippulähdön ottanut Bryggare vähällä voittaa koko kisan. Hän johti puolimatkassa, näytti jo jäävän kultataistelusta seuraavilla aidoilla, mutta kun Foster kompuroi viimeiseen aitaan ja Bryggare heittäytyi loppumetreillä riskirajoista piittaamatta, jäi kulta lopulta vain 0,04 sadasosan päähän.

Jo pronssi olisi ollut täysosuma. Hopean ottaminen Willie Gaultin edessä oli ekstraa. Mutta kaukana ei ollut suomalaisen yleisurheiluhistorian kovin yksittäinen jättipotti.

Miksi tässä hehkutetaan juuri tätä suoritusta? Eikö muka mikään lukuisista keihään jättipoteista tai edes Valentin Konosen legendaarisen murhaava mestaruuskatse vuodelta 1995 yllä samaan merkittävyyteen kuin pika-aitahopea?

Nämä ovat makuasioita, mutta jos suhteutetaan lajien harrastajamääriin, kansainvälisen kilpailun tasoon sekä kaikkeen siihen tasoitukseen mitä Bryggare joutui pohjoisen olosuhteista ja tuolloin vielä kovin ohuen aitaperinteen maasta tulleena pohjoisamerikkalaisille kilpailijoilleen antamaan, on juuri tässä mitalissa jotakin erityistä.

Etenkin kun ottaa huomioon Bryggaren suorituksen kautta syntyneen esimerkkivaikutuksen ja sitä kautta koko suomalaiseen yleisurheiluperinteeseen jääneen jäljen, on juuri tällä MM-vedolla ollut poikkeuksellisen iso merkitys.

Vaikka naisten ja miesten pika-aidat ovat oikeastaan ihan eri lajeja, ei ole liioiteltua väittää, että se että Suomi tunnetaan nykyisin aitajuoksijoiden maana, on pitkälti Bryggaren pioneerityön – ja siitä innostuneen uuden juoksija- ja valmentajasukupolven työn – looginen seuraus.

Siksi Bryggaren hopea on kovin suomalainen MM-teko koskaan.

Äänestä yleisurheilun MM-kisojen kaikkien aikojen suomalaissuoritus ja osallistu kymppitonnin arvontaan!

 

2 kommenttia kohteessa ”Yksi suomalainen MM-suoritus nousee yli muiden – Tämä hopea on kaikkia keihäsmestaruuksia kovempi teko”

  1. Tero Pitkämäen MM-kulta Osakassa 2007.

  2. Ari-Pekka Kaipiainen | lokakuu 7, 2019 kohteessa 02:28 | Vastaa

    Kupila on oikeassa. Kakkoseksi nousee Evilän MM-pronssi Helsingissä, aika lailla samoista taustasyistä kuin Bryggaren ykkösija.

    Kolmossijan jakavat Lillakin kulta Helsingissä 1983, Rädyn kulta Roomassa 1987, Kinnusen kulta Tokiossa 1991, Essayahin kulta Stuttgartissa, Konosen kulta Göteborgissa 1995, Parviaisen kulta Sevillassa 1999, Pitkämäen kulta Osakassa 2007. Halvarin MM-hopea Göteborgissa nousee aika lähelle. Näistä ei osaa perustellen ketään valita. Kinnunen taisi yllättää eniten.

    Surulliseksi – tai realistiseksi, kuinka vain – vetää se, että Pitkäen kulta on edellinen yleisurheilun maailmanmestaruutemme.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*


TILAA ELMO TÄSTÄ ×