Tutustu näköislehteen ilmaiseksi
Elmo-lehden verkkosivut jatkossa osoitteessa: www.elmomedia.fi

Yksi pesiskauden yllätyksistä – “Molemmat ansainneet paikan Itä-Lännessä”

Markku Hylkilä on tuonut paljon uutta varsinkin Vimpelin ulkopeliin. @ Juha Tamminen

Kauden toistaiseksi parhaan pelinjohtajan valinta on makuasia. Ehdokkaita on kuitenkin vain kaksi, Vimpelin Vedon Markku Hylkilä ja Sotkamon Jymyn Jani Komulainen. Hylkilä johtaa viikonloppuna Itä–Lännessä Lännen peliä ja Komulainen Idän peliä. Molemmat ovat paikkansa ansainneet.

Kirjoitin jo aiemmin, että Superissa on tänä vuonna poikkeuksellisen heikko pelinjohtajavuosikerta. Myös Hylkilän ja Komulaisen yllä oli ennen kautta kysymysmerkkejä. Hylkilä oli vielä muutama vuosi sitten pelinjohtajana keskinkertainen, mutta hän on kehittynyt vuosien myötä selvästi, ja se mitä uutta hän on tuonut tänä vuonna Vimpelin pelaamiseen, on ollut yksi kauden positiivisimmista yllätyksistä Superissa.

Vimpeli on elänyt viime vuosina sisäpelin kautta, mutta Hylkilä on siirtänyt painopistettä selvästi ulkopelin suuntaan. Vedon ulkopeli on ollut tällä kaudella tempoltaan nopeampaa ja liikkuvuudeltaan ja luukuttamiseltaan rohkeampaa. Sisäpeliin Hylkilä ei ole tuonut uutta, mutta ei ole tarvinnutkaan. Vimpeli on ollut vuosikausia äärikova sisäpelijoukkue, eikä sen kurssia ole sotkenut tällä kaudella edes Teemu Isokedon loukkaantuminen ja Henri Puputin lähtö Seinäjoelle.

Hylkilä on myös lähempänä joukkuetta ja pelaajia kuin Sami-Petteri Kivimäki. Kivimäki oli pelaajille etäisempi, mutta Hylkilässä on sekä jätkää että kansanmiestä. Pelkkä jätkämäisyys ei tuo mestaruuksia, mutta Vimpelin kauden kaaressa on hieman samanlaisia piirteitä kuin Joensuulla viime kaudella. Hurmoksesta on turha puhua, mutta Hylkilä on tuonut uudenlaisen ilmeen Vimpelin kaikkeen tekemiseen.

Myös Komulainen on onnistunut toisella kaudella Jymyn pelinjohtajana odotuksia paremmin. Komulaisen suurin ansio on ollut pelaamisen selkeys, varsinkin sisäpelissä. Komulainen on rakentanut Jymylle selkeän ykköskärjen, jota täydentää kaksi kivikovaa lyöjäjokeria, Roope Korhonen ja Lauri Rönkkö. Jymyn sisäpeli on ollut kauden aikana konemaista, samoin Komulaisen peluuttamnen. Kärki kentälle, takatilanne päälle, miestä kotiin ja siitä poikki. Markus Tuikka on saanut käydä kokeilemassa kentällemenoa, mutta todellisuudessa Jymy on pelannut koko kauden yhdellä kärjellä. Mutta mikäs siinä, sillä homma on toiminut – ja myös Vimpeli on pelannut samalla kaavalla.

Komulainen on kehittynyt myös sisäpelin teknisessä johtamisessa. Toki Komulaisen pelaaminen on edelleen hieman kaavamaista ja reagoiminen esimerkiksi siihen, jos esimerkiksi Niilo Piiponniemi ei ole – joskus harvoin – päässyt kentälle, on ollut vielä varovaista.

Ulkokentän ryhmityksessä Komulainen on tehnyt muutaman toimivan ratkaisun. Niistä kenties tärkein ja parhaimmin toimiva on ollut Topi Korhosen siirtäminen Joni Rytkösen tieltä takalukijan paikalta. Ville Väliaho on onnistunut lukkarina sen verran hyvin, ettei Sotkamossa ole tarvinnut haikailla Toni Kohosen perään. Komulainen oli viime kaudella pääarkkitehti Kohosen savustamisessa, joten siinä mielessä Väliahon onnistuminen on helpottanu Komulaiseen kohdistuvia paineita. Sitä paitsi sukupolvenvaihdos oli pakko jossain vaiheessa tehdä ja nyt on se tehty. Vaikka Väliaho onkin onnistunut hyvin, hänen todellinen testipaikkansa tulee vasta syksyllä, kun panokset kovenevat.

Kumpi on siis ollut alkukauden paras pelinjohtaja?

Erot on niin marginaaliset, että annetaan Itä–Lännen ratkaista se.

Lue Jari Kupilan loistava juttu pesäpallon 90-luvun kultaisista vuosista ja tutustu samalla Elmo-kuukausilehden näytenumeroon ilmaiseksi. Osallistut samalla automaattisesi 10 000 euron arvontaan!

Ole ensimmäinen kommentoija artikkeliin "Yksi pesiskauden yllätyksistä – “Molemmat ansainneet paikan Itä-Lännessä”"

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*


TILAA ELMO TÄSTÄ ×