Suomalaisseurat hukkaavat rahansa nuorten timanttien sijasta päätepysäkkipelaajiin

Tyyppiesimerkki: KuPSiin joulukuussa Colorado Rapidsista hankittu Nana Boateng on 26-vuotias pelaaja.

JalkapalloVeikkausliiga

Suomalaisseurat hukkaavat rahansa nuorten timanttien sijasta päätepysäkkipelaajiin

Marko Saranlinna ihmettelee suomalaisseurojen strategiaa pelaajamarkkinoilla.

Jukka Rönkä
TEKSTI Jukka Rönkä
@JukkaRonka
JULKAISTU 2.7.2020 | KUVAT All Over Press

Veikkausliiga -seurat menettävät merkittäviä tuloja sijoittaessaan rahoja nuorten pelaajien sijasta kokenesiin pelaajiin, joilla ei juurikaan ole jälleenmyyntiarvoa, arvioi Marko Saranlinna uusimmassa Elmo-lehdessä. Saranlinna on Suomen kokenein jalkapallopelaajien rekrytoija.

”Tärkein syy, miksi Veikkausliigasta ei myydä ulos ulkomaalaisia pelaajia, on se, että Suomeen hankitaan aivan liian paljon päätepysäkkipelaajia, jotka tulevat pelaamaan tänne viimeisiä pelivuosiaan. Esimerkiksi viime kaudella koko sarjan 50 eniten otteluita pelanneen 26 ulkomaalaispelaajan keski-ikä oli heinäkuun lopussa 27,7 vuotta – ja heistä vain yksi oli alle 23-vuotias. 50 eniten peliminuutteja keränneestä pelaajasta 25 oli ulkomaalaisia. Heidän keski-ikänsä oli vielä korkeampi, 28,9 vuotta. eikä heistä yksikään ollut alle 23-vuotias.”

Suomeen hankitaan aivan liian paljon päätepysäkkipelaajia, jotka tulevat pelaamaan tänne viimeisiä pelivuosiaan.

”Pelaajien keski-ikä ei ole ratkaisevin tekijä pelaajamyynnin kannalta. Oleellista on, kuinka monta pelaajaa on potentiaalisessa myynti-iässä. Pelaajamyynnin todennäköisyys heikkenee merkittävästi jokaisen ikävuoden jälkeen. Veikkausliigan kohdalla kriittinen raja asettunee 22–23 ikävuoden kieppeille. Tämän jälkeen myynnin todennäköisyys alkaa laskea voimakkaasti. Kun viime kaudella Veikkausliigassa pelanneiden 117 ulkomaalaisen pelaajan keski-ikä oli 27,2 vuotta, todennäköisyys saada heidät myytyä ulkomaille oli lähellä nollaa”, Saranlinna kirjoittaa.

Saranlinnan mukaan Veikkausliiga -seurojen resursseilla on täysin mahdollista saada Suomeen 18–23-vuotiaita pelaajia, joilla on maajoukkuetaustaa tai jotka ovat sen tasoisia. Se vaatii kuitenkin aktiivista jalkautumista markkinoille joko itse tai siihen erikoistuneen kumppanin kanssa.

”Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että on päästävä juureen eli näkemään itse paikan päälle, millaisia pelaajat ovat kentällä ja kentän ulkopuolella. Erityisen tärkeää on päästä luomaan neuvottelukontakti ilman turhan montaa välikättä.”

”Suomalaisilla seuroilla olisi kaikki mahdollisuudet napata Ruotsissa viime kaudella Vuoden nuoreksi pelaajaksi valitun 19-vuotiaan Alhassan Yusufin kaltaisia timantteja, kunhan vain oltaisiin oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Yusufin kohdalla se olisi tarkoittanut hänen löytämistään jo silloin, kun hän pelasi Tikitaka Academyssa Nigeriassa. Siirto Göteborgiin tapahtui euroilla, jotka mahtuvat hyvin myös meidän kärkiseurojen budjettiin.”

”IFK Göteborg on nyt loistavassa tilanteessa. Yusuf antaa vahvan pelipanoksen päivästä toiseen, hänen palkkansa on kohtuullinen ja seura voi pitkän sopimuksen turvin odottaa sopivaa hetkeä milloin hän siirtyy suurempaan seuraan. Siirto Göteborgista tulee olemaan jo useamman miljoonan euron siirto. Mikäli hänen kehityksensä jatkuu ennusteiden mukaan, hän siirtyy ennen 25 ikävuotta vielä suurempaan sarjaan. Oma villin utopistinen ennustukseni on, että hän päätyy tuolloin Kataloniaan.”

Yhden kokeneen ulkomaalaispelaajan hinnalla

Saranlinnan mukaan stragien muuttaminen ei ole kiinni rahasta.

”Nuoriin pelaajiin satsaamisessa kysymys ei ole lisäkulusta vaan strategisesta valinnasta. Kohtalaisen scouting-järjestelmän rakentaminen ja toteuttaminen vuositasolla voidaan toteuttaa yhden kokeneen ulkomaalaispelaajan hinnalla. Puhutaan siis muutamasta kymmenestätuhannesta eurosta.”

”Jos jokaisessa joukkueessa olisi 2–3 hyvällä kehityskaarella olevaa 18–22-vuotiasta ulkomaalaistalenttia, se nostaisi Veikkausliigan tasoa ja muuttaisi koko sarjan olemusta. Eurooppalaisella liigakartalla Veikkausliiga mielletään vahvasti kasvattajasarjaksi, mutta todellisuudessa ulkomaalaispelaajien osalta tilanne on päinvastainen. Olen keskustellut paljon useiden eri maista olevien talenttien kanssa työskentelevien ja heidän uraa ohjaavien kollegoiden kanssa. Heidän silmissään iso kuva on, että Veikkausliiga on sarja, johon on turha sijoittaa nuoria talentteja, koska täältä ei pääse eteenpäin.”

”Se on fakta, joka vaikuttaa toimijoiden päätöksiin. Toinen fakta ja samalla myös Veikkausliigan suuri tulevaisuuden mahdollisuus on se, että nämä kollegat eivät näe koko totuutta. Ensisijaisin syy vähäisiin siirtoihin ulkomaille ei ole niinkään Veikkausliigan yleinen taso, vaan talenttipelaajien vähäinen määrä ja ulkomaalaispelaajien korkea ikä. Taustaa tuntemattomalle Veikkausliiga näyttäytyy tällä hetkellä pääasiassa sarjana, josta on vaikea päästä eteenpäin.”

 

Lue Marko Saranlinnan juttu kokonaisuudessaan ostamalla digilehden irtonumero Lehtiluukusta tai painettu lehti irtonumerona Lehtipisteestä. Voit myös tilata Elmon kotiin kannettuna edullistarjoushintaan tästä.

 

Heinäkuun Elmon muita aiheita muuan muassa:

+ KuPSin Ilmari Niskanen on suuren läpimurron kynnyksellä

+ Leedsin tarinassa on hienoa taikaa

+ Adama Traore on Messiä parempi ohittaja

+ Uusi sukupolvi johtaa suomalaisen yleisurheilun vallankumousta

+ Vimpelin ja Alajärven viha-rakkaus-suhde on suuri voima

+ Joosua Rättö on Pihkalan uusi tähti

+ Olisiko Jarkko Nieminen voittanut Grand Slamin paremmalla syötöllä?

+ Suomen paras miesbiitsipari matkalla Pariisin olympialaisiin

+ Suomalainen tapa rahoittaa urheilua menee uusiksi

+ Antti Pärnänen ei ole kaikkien kaveri