Veikkausliiga elää vuodessa 2010 – brändi on tympeä ja viestintä ja markkinointi hengetöntä

Veikkausliigassa olisi enemmänkin ja värikkäämpää kirjoitettavaa ja kerrottavaa kuin mitä Veikkausliigan virallinen koneisto kertoo.

JalkapalloVeikkausliiga

Veikkausliiga elää vuodessa 2010 – brändi on tympeä ja viestintä ja markkinointi hengetöntä

Veikkausliiga on jämähtänyt markkinoinnissaan ja viestinnässään hengettömyyteen ja menneisyyteen. Jopa Ykkönen hoitaa asiat paremmin.

Juuso Kokkonen
TEKSTI Juuso Kokkonen
@JuusoKokkonen
JULKAISTU 23.7.2020 | KUVAT Juha Tamminen

Veikkausliiga nukkuu edelleen ruususen unta, vaikka vuosikymmen on kääntynyt 2020-luvulle.

Aihe ei ole uusi, mutta se on jälleen nostettava esiin. Suomalaisen jalkapallon ykköstuotteen viestintä- ja markkinointi on luvalla sanoen hengetöntä.

Kyseessä on Suomen toiseksi seuratuin joukkuepalloilusarja. Laji on tässä maassa harrastajamäärissä ylivoimainen ykkönen: liki 140 000 rekisteröityä pelaajaa. Laji koskettaa suoraan ja välillisesti valtavaa määrää suomalaisia.

Ykkönen ja Kansallinen Liiga tekevät monin verroin laadukkaampaa viestintää ja markkinointia esimerkiksi Twitterissä.

Tuota massaa ei tosin jotenkin saada kotimaisen miesten pääsarjan taakse, ja sille on loogiset syyt. Yksi iso syy on heikko brändi.

Brändäys urheilumaailmassa on nykyään itsestäänselvyys, ja alkaa olla sitä myös Suomessa, jossa urheilun ammattimaistumis- ja kaupallistumiskehitys on tullut muuta maailmaa jäljessä.

Brändäämisessä on kyse mielikuvien luomisesta. Ennen kaikkea siitä. Veikkausliigan kohdalla niitä ei luoda. Veikkausliiga on kotimaisen jalkapallotoiminnan kruununjalokivi, ja sitä pitäisi tuutata kovaa ja korkealta. Ykkösessä pelaavien joukkueiden kannattajien tulisi nähdä joka päivä sosiaalisen median kautta se, että hei, tuolla on kova meininki. Mekin haluamme tuonne.

Nyt se ei kuitenkaan välity. Sellaista mielikuvaa ei synny. Välittyy aneemisuus.

Ykkönen tekee itse asiassa monin verroin laadukkaampaa viestintää ja markkinointia esimerkiksi Twitterissä. Samoin Kansallinen Liiga. Resursseja on turha syyttää. Niitä Veikkausliigalla Suomen toiseksi seuratuimpana palloilusarjana pitäisi olla enemmän kuin Kansallisella Liigalla tai Ykkösellä.

Ei viitsitä, ei osata

Kyse on viitsimisestä, osaamisesta ja siitä, että ollaan ylpeitä siitä omasta jutusta ja uskalletaan tuoda se esiin. Paitsi jos ei olla – silloin on tilanne erittäin huolestuttava.

Veikkausliigan visuaalinen ilme on luotaantyöntävä. Tai monin paikoin sellaista ei edes ole. Ei ole graafisia täkyjä, värejä ja linjakkuutta. Kuinka monta kertaa tiedotteen yhteydessä on ollut se sama, aneeminen kuva, jossa pallo nojaa tolppaa vasten?

Sarjan verkkosivujen viestintä ja uutisvirta nojaavat mediasta tai seuroilta lainattuihin uutisiin tai haastatteluihin. Ottelukierroksen jälkeen saattaa jokaisesta pelistä tulla kaksikin täysin tyhjänpäiväistä haastattelujuttua, joissa on muutama sitaatti jalkapallojargonia valmentajalta.

Mikä sellaisten arvo on tässä maailman ajassa?

Veikkausliigalla on esimerkiksi käytössään kattava paketti InStatin tilastoja, mutta niitä ei tuoda esiin. Ottelukeskusta verkkosivuilla ei olla edes päivitetty tälle kaudelle.

Tätä päivää voisi olla se, että esitellään datan avulla mielenkiintoisia seikkoja otteluista, joukkueista ja pelaajista sen sijaan, että julkaistaan ottelukierroksen jälkeen toistakymmentä valmentajajargon-haastattelua, jotka siis löytyvät jo jonkin journalistisen median jutusta tai seuran omista julkaisuista.

Sisällöttämiä haastatteluja

Veikkausliigan sosiaalisen median kanavissa, kuten Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa, strategiana näyttäisi olevan se, että jaeskellaan niitä sisällöttämiä haastatteluita ja siinäpä se.

Veikkausliiga on viestinnän ja markkinoinnin osalta jämähtänyt paikalleen. Ylipäätään brändi on tympäisevä.

Nyt oli se iso sauma. Huuhkajat varmisti viime syksynä historiansa ensimmäisen arvokisapaikan. Tässä siivellä lähtisi nyt kotimainen sarjafutis ylös.

Jäi tapahtumatta, tai ainakin yrittämättä. Eivät ne asiat itsestään tapahdu. On toki jotain positiivisia merkkejä ollut ilmassa, mutta kollektiivinen askel eteenpäin on jäänyt ottamatta. Se askel olisi pitänyt ottaa myös ja etenkin Veikkausliigan tasolla.

No, oli koronakevät ja kaikkea. Sillä aikaa tosin Kansallinen Liiga ja salibandyn F-Liiga esittelivät uudet ja uljaat brändinsä. On dynaamiset verkkosivut, linjakas visuaalinen ilme, arvot, straegiat ja sosiaalinen media hallussa.

Niiden rinnalla jalkapallon Veikkausliiga näyttää kymmenen vuotta ajasta jääneenä. Kymmenen vuotta tähän maailman aikaan on paljon.

Tilaa Elmo edulliseen tarjoushintaan tästä,  ja varmista, että saat jatkossa kaiken Elmon  digisisällön ja  digiarkiston sekä lähes 100-sivuisen lukupaketin kotiina kannettuna joka kuukausi yhdellä ja samalla tilaushinnalla.

 

Lue heinäkuun Elmo ostamalla digilehden irtonumero Lehtiluukusta tai painettu lehti irtonumerona Lehtipisteestä