Tuomas Iisalon mukaan "kiusaaminen" on kilpailu-urheilun ydintä invaasiopeleissä

Yleinen

Tuomas Iisalon mukaan "kiusaaminen" on kilpailu-urheilun ydintä invaasiopeleissä

Elmo toimitus
TEKSTI Elmo toimitus
@elmolehti
JULKAISTU 5.3.2020

Yhdeksi eurooppalaisen koripallovalmennuksen kuumimmista uusista valmentajanimistä nousseen Tuomas Iisalon mukaan liikunnan ja tavoitteellisen kilpailu-urheilun käsitteet ovat menneet suomalaisessa urheilukeskustelussa pahasti sekaisin. Bundesliigassa pelaavaa Crailsheim Merlinsiä valmentava Iisalo nostaa yhdeksi esimerkiksi kilpaurheiluun oleellisesti liittyvät konfliktitilanteet.
”Kilpailuun on sisään koodattu konflikti. Käyttäisin tässä koripallo-opettaja Harri Mannosen määritelmää, mitä koripallo ylipäänsä on. Se on kahden joukkueen välinen konflikti koripallon sääntöjen puitteissa. Siihen on siis jo lähtökohtaisesti rakennettu konflikti”, Iisalo sanoo.
”Juuri tässä tulee urheilun erilaisuus ja tästä ehkä näkee, että urheilun ja yhteiskunnan ristiriitaa ei ole kunnolla soviteltu. Kiusaaminen ei ole – onneksi – hyväksyttävää missään muodossa millään tavalla yhteiskunnassa. Mutta urheilussa ei ole kysymys mistään muusta! Kilpaurheilussa, invaasiopelissä, pyritään vastustajaa iskemään sen kaikista haavoittuvaisimpiin ja heikoimpiin kohtiin. Ja se tapahtuu myös valmentajan kohdalla. Me esimerkiksi yritämme taktisesti iskeä vastustajan heikoimpiin kohtiin, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että pyrimme pelaamaan äärimmäisen fyysisesti saadaksemme vastustajasta yliotetta.”
”Käytännössä puhumme erilaisista tavoista ’kiusata’ vastustajaa. Bullying-termin voisi suomentaa ’yliotteen hakemiseksi’, koska kyse on juuri siitä.”
”Korostan, että se ei ole hyväksyttävää millään elämän osa-alueella ihmisen elämässä, mutta se on urheilun ydin, koska urheilussa puhutaan kahden joukkueen välisestä konfliktista, kahden joukkueen välillä tapahtuvasta invaasiotoiminnasta.”
Siksi myös harjoitusten pitää Iisalon mukaan vastata tätä niin sanottua ”kiusaamista” ja konfliktia, tai ainakin niiden pitää vähintäänkin imitoida sitä.
”Jos minä en haasta omia pelaajiani harjoituksissa, sitten pelissä vastustajan valmentaja haastaa minun pelaajiani, ja se on huomattavasti huonompi vaihtoehto.”
”Kun tätä taustaa vasten seuraan liikunnan ja tavoitteellisen urheilun keskustelua Suomessa, niin siinä menevät pahasti sekaisin kaksi täysin eri asiaa. Tässä suhteessa Suomessa käytävää diskurssia on vaikeaa seurata sivusta.”
 
Lue Tuomas Iisalon haastattelu kokonaisuudessaan maaliskuun Elmosta.
 
Tilaa Elmo edulliseen tarjoushintaan tästä. Elmo on myös  irtonumeromyynnissä Lehtipisteen myyntipisteissä ympäri Suomen.
Maaliskuun Elmoss myös:
Raimo Summasen kuuden sivun analyysi, miksi Jokereilla on ensimmäisen kerran kuuden vuoden aikana mahdollisuus voittaa KHL:n mestaruus.
Jussi Leppälahti pohtii, onko Liverpool oikeasti Valioliigan paras jalkapallojoukkue – vai onko se Manchester City.
Topias Kauhala kertoo vuodesta, joka muutti jalkapallon ja urheilun pysyvästi – ja miten sai kaikki liittyy energiajuomaan.
Kevään harjoitusottelut paljastavat, onko Markku Kanerva pystynyt korjaamaan Huuhkajien pelissä olevat ongelmat.
Samuel Savolainen kysyy, miksi HIFK:n resursseilla toimiva seura on voittanut viimeisen 36 vuoden aikana vain kaksi Suomen mestaruutta.
Topias Kauhla pohtii, mitä urheilusta kuoli holokaustin ja antisemitismin alle.
Jari Kupila kirjoittaa, että suomalaisen mäkihypyn romahdus on varoitus kaikille muillekin lajeille.
Jari Kupila kysyy ja vastaa, voiko luistelukohusta seurata jotain hyvääkin.