Tutustu näköislehteen ilmaiseksi
Elmo-lehden verkkosivut jatkossa osoitteessa: www.elmomedia.fi

Taklauksilla on myös hintansa – Ässät käytti jättisumman pelaajien sairausloman palkkoihin

@ Tomi Natri / All Over Press

Porin Ässien kehitysjohtaja Tommi Kerttula on kulkenut pitkän tien liigatason urheilujohtajaksi. Hän on opiskellut johtamisoppia Jyväskylän yliopistossa, kehittänyt tilastotyökaluja kykyjenetsintätoimintaan ja suorittanut ammattivalmentajatutkinnon ymmärtääkseen tulevia johdettaviaan paremmin. Valmentajaksi hänellä ei ole koskaan ollut paloa.

Jääkiekon taklauskeskustelussa Kerttulakin on kuullut äänet siitä, onko jääkiekolla varaa muuttaa lajin omaperäistä luonnetta henkilövahingoista huolimatta.

Kerttulan kysymys on kuitenkin toisenlainen: Onko varaa olla muuttamatta?

Suurempi tilaus kuin on taklauskeskustelulle, on Kerttulan mielestä jääkiekon arvokeskustelulle. Pienen kuvan lisäksi on katsottava suurempaa kuvaa.

”Aina on tietysti osa ihmisistä sellaisia, jotka palaavat Rooman Colosseumille ja haluavat vaaraa ja väkivaltaa. Voittajan ja häviäjän. Henkiin jäävän ja elottoman. Siksi väkivaltapelitkin ovat suosittuja”, Kerttula avaa.

“On myös olemassa toinen ryhmä, joka seuraa jääkiekkoa etäämmältä ja pohtii, mihin lajiin lapsensa laittaa harrastamaan. Kun jääkiekon etuna ei ole lajin edullisuus, tällaiset kysymykset ovat oleellisia ilman että kenenkään tarvitsee pukeutua kukkapäähineeseen. Sosioekonominen jakautuminen perheissä on todellinen asia, ja se ei sada välttämättä jääkiekon laariin.”

”Arvokeskustelu tarvitaan juuri siksi, että kun otsikoissa tapellaan tai joku makaa elottomana jäässä, se on se raapaisupinta, mikä monella isällä tai äidillä on lajista. Kaikki eivät ole eläneet jääkiekkokulttuuria sisältäpäin. Voisin kuvitella, että sellaiset otsikot eivät lisää mielenkiintoa. Yhtäältä perheissä, joissa talousasiat ovat kunnossa, on muitakin vaihtoehtoja kuin pelata jääkiekkoa. Toisaalta jos vanhemmat joutuvat tekemään kahta työtä, että lapset saavat harrastaa, kynnys päästää lajista irti on todellinen, jos arvopinta ei kohtaa.”

Kerttulan mielestä jääkiekon on kuunneltava entistä herkemmällä korvalla sitä, mihin yhteiskunta on menossa ja mihin ja kenelle lajia viedään. Jos sitä ei ymmärretä, taiteillaan liukkaalla köydellä tulevaisuutta silmällä pitäen.

”Mikäli toimintaa ohjataan vain sanktioilla ja se on ainoa keino repertuaarissa käytettäväksi, päästämme itsemme aika helpolla. Pitää olla visio, mihin haluamme viedä tätä lajia asiakkaillemme ja lapsillemme.”

Julkisuudessa on kuultu useamman entisen kovaotteisen pelaajan, kuten Jere Karalahden ja Hannes Hyvösen kannat siihen, että taklauksia ei enää osata ottaa vastaan. Karalahti koki jopa Ilta-Sanomien haastattelussa, että ”jääkiekolta viedään sielu.”

”Jos kysyy vanhan liiton pelaajalta kuuluvatko rajut avojään pommit jääkiekkoon, se vastaus tiedetään jo. Mutta jos kysytään 2010-luvulla syntyneeltä nuorelta tytöltä tai pojalta, en ole varma saammeko saman vastauksen. Ovatko jääkiekon kulttuurit ja alakulttuurit viihde-elementtinä niitä, joita suurikaan yleisö kaipaa tulevaisuudessa?”

Yhteiskunnan suuria muutosvoimia ovat tällä hetkellä esimerkiksi maahanmuutto, eriarvoisuusuuden kasvu, väestön ikääntyminen, digitalisaatio ja kestävän kehityksen haasteet, Kerttula luettelee.

”Nämä eivät ole kiekkomiesten päätettävissä tuleeko muutos vai ei, enemmän on kysymys siitä, miten kyetään uudistumaan ja mukautumaan muutoksiin, muuten jääkiekko on vaarassa jäädä havumetsien lajin asemaan.”

Suomalaisessa jääkiekossa katsotaan usein tuttujen kolmen kirjaimen suuntaan – eli NHL:n. Se on usein ensimmäinen argumentti, kun jääkiekkopäätöksistä puhutaan. NHL:ssäkin kuitenkin päähän kohdistuvat taklaukset ovat ongelma, vaikka liigassa pelaa maailman parhaita pelaajia – ja parhaita taklausten antajia ja niiden vastaanottajia.

NHL:nkin viihdeteollisuus saattaa vaatia ”draamaa ja rytinää”, mutta toisaalta voi sanoa viihdeteollisuuden vaativan myös sen, että lajin suurimmat tähdet ja huiput ovat kentällä. Tuskin yksikään Pittsburgh Penguinsin sponsori tai kannattaja on tyytyväinen, mikäli Sidney Crosby on poissa kaukalosta.

Poissaolojen isku näkyy myös pienemmässä mittakaavassa, SM-liigassa.

”On otettava huomioon hoitokulut ja monet muut kulut. Meillä Ässissä pelaajien terveydestä ja fysiikasta vastaa päätoimisesti kolme henkilöä, ostopalveluina kuusi lääkäriä sekä hieroja. Ero 2000-luvun alkuun on merkittävä, jolloin pärjättiin yhdellä punttivalmentajalla tai hierojalla. Viime vuonna Ässissä maksettiin 250 000 euroa sairasloma-ajoilta palkkoja. 80 000 euroa siitä saatiin takaisin sairaspäivärahoina. Se on puhdasta tappiota siitä, että pelaajat ovat poissa. Ja kun päälle otetaan vielä se, että joudutaan hankkimaan korvaavia pelaajia, aletaan olla aika suurissa laskennallisissa rahamäärissä.”

Ensi kaudella Korisliigan runkosarjassa joukkueet pelaavat 32 ottelua nykyisen 44 ottelun sijasta.

Olisiko pelimäärien vähentäminen mahdollista myös SM-liigassa – vaikka sarjojen arkirealismi poikkeaakin toisistaan niin voimakkaasti.

Kerttulan mielestä se olisi yksi mahdollisuus myös päähän kohdistuvien taklausten ennaltaehkäisemiseen, ja ainakin loukkaantumisten määriin.

Keskustelu aiheesta kuitenkin tyrehtyy liian helposti siihen, että todetaan vain, että jos vähennetään pelimääriä, kasvu tipahtaa. Tai alkaa huuto siitä, että kuka on ensiksi valmis pudottamaan palkkaansa.

Kerttula kuitenkin laskee toisenlaisella tavalla. Pelimäärien laskeminen saattaa laskea liikevaihtoa, mutta ei välttämättä tulosta.

”Ihmettelen, että matematiikkaa työkyvyttömyyden merkityksestä seurojen talouteen ei ole koskaan avattu. Niin kauan kuin sitä tutkimusta ei ole tehty, en voi ostaa argumenttia, että pelimäärät kehittävät seurojen taloutta koko liigan osalta. Jonkun yksittäisen seuran osalta näin voi toki olla, mutta ei koko liigan.”

”SHL:ssä pelataan 52 peliä runkosarjaa, ja he ovat kehittäneet pelaajia enemmän NHL:ään kuin SM-liiga. Se tarkoittaa kahdeksaa kolmen pelin viikkoa vähemmän kauden aikana. Se on paljon, kun puhutaan kehittävien harjoituspäivien määristä ja optimaalisesta palautumisesta.”

Tällä NHL-kaudella Ruotsi rikkoi ennätyksellisen rajapyykin. Sata ruotsalaista pelaajaa on esiintynyt kauden NHL-peleissä.

Kerttulan mielestä SM-liigaa ei kuitenkaan pitäisi suoraan verrata NHL:ään, vaikka sinne on Suomestakin tarkoitus kasvattaa pelaajia.

”Voidaan perustella 60 ottelua ja tiukkaa pelitahtia, että pelataanhan NHL:ssäkin 82 ottelua. Pitää kuitenkin muistaa, että NHL ei ole kasvattajasarja. Heidän pelaajapohjansa on aika erilainen, ja siellä on medikaalistaffiakin ympärillä kolme kertaa enemmän.”

”Jos mietimme tapaturmaisten vammojen ennaltaehkäisyä, kun väsymys painaa, näkökenttä kapenee ja reagointiaika lyhenee. Se on sadasosien pelissä merkittävää, vaikka tavallinen katsoja ei sitä havaitsisikaan. Harvat heistä, jotka heittävät löysiä argumentteja siitä, että pelaajien täytyy pitää oppia pitämään pää ylhäällä, miettivät tätä.”

”Kentällä kohtaa aina vähän tuoreempi pelaaja vähän väsyneemmän pelaajan – se kuuluu asiaan. Kehityssarjassamme pelaa kuitenkin enenevässä määrin nuoria pelaajia, joilla ei välttämättä ole vielä fyysisiä ja henkisiä valmiuksia vetää läpi koko runkosarjaa. Monesti on joutunut miettimään meilläkin, että nuori pitäisi vetää pois peleistä harjoittelukuurille, koska rasitus näkyy hidastuneena toimintana.”

Suurin muutos jääkiekon paremman huomisen suhteen on kuitenkin tapahduttava jääkiekkomaailman ihmisten asenteissa ja arvoissa.

”Enää ei riitä, että todetaan, että nyt kävi näin tai että se kuuluu lajiin. Kunnes osuu taas. Arvot täytyy ensin määrittää ja sitten elää niiden mukaisesti.”

 

Juttu on ote Samuel Savolaisen laajemmasta taklausiin liittyvästä artkkelista, jossa on haastateltu muun muassa Tommi Kerttulaa ja Tommi Kovasta. Juttu julkaistiin alunperin tammikuun Elmossa. Voit ostaa tammikuun Elmon irtonumerona tästä tai tilata Elmon edulliseen tarjoushintaan tästä!

Ole ensimmäinen kommentoija artikkeliin "Taklauksilla on myös hintansa – Ässät käytti jättisumman pelaajien sairausloman palkkoihin"

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*


TILAA ELMO TÄSTÄ ×