Superpesis-kauden erikoisuus: Miksi Rautiaisen veljekset saavat tuomita Sotkamon otteluita?

Immo ja Kosti Rautiainen olivat peliurallaan Sotkamon Jymyn kantavia pelaajia, kunnes siirtyivät tuomareiksi.

Pesäpallo

Superpesis-kauden erikoisuus: Miksi Rautiaisen veljekset saavat tuomita Sotkamon otteluita?

Elmo-lehden erotuomariasiantuntija Mikko Meriläinen antaa täyden tukensa sille, että Kosti ja Immo Rautiaisen tuomitsevat tällä kaudella myös Sotkamon Jymyn otteluita.

Jukka Rönkä
TEKSTI Jukka Rönkä
@JukkaRonka
JULKAISTU 22.7.2020 | KUVAT Juha Tamminen

Superpesis-kauden avaukseen on antanut oman vivahteensa mielenkiintoinen erotuomareihin liittyvä kysymys: saavatko seuran entiset pelaajat tuomita entisen joukkueensa pelejä?

Kysymys on liittynyt kahteen tuomariurallaan kovassa nousukiidossa olevaan Sotkamon Jymyn entiseen pelaajaan, Kosti ja Immo Rautiaiseen. Veljekset ovat tuominneet tällä kaudella jo kaksi Sotkamon Jymyn Superpesis-ottelua – ensin Jymyn kotiottelun Vimpeliä vastaan ja viime sunnuntaina Jymyn kotiottelun Kempelettä vastaan. Perjantaina veljekset tuomitsevat kolmannen Jymyn ottelun, kun Sotkamo matkustaa Kempeleen vieraaksi.

Kotiinpäin vetäminen oli aikoinaan jopa jonkinlaista huvia, jolle pesäpallossa usein naureskeltiin.

Elmo-lehden erotuomariasiantuntija Mikko Meriläisellä on asiaan selkeä kanta:

”Pidän tätä, että Kosti ja Immo tuomitsevat Sotkamon otteluita, erinomaisena asiana, joka kertoo erotuomarijärjestelmän luottavan omiinsa ja siihen, että tuomarit ovat tänä päivänä työssään ammattilaisia. Ne ajat, jolloin tuomarit vetivät kotiinpäin, ovat historiaa ja tuomareiden syyttäminen kotiinpäin vetämisestä huippupesiksessä on tänä päivänä väsynyttä puhetta”, Meriläinen sanoo.

”Kotiinpäin vetäminen oli aikoinaan jopa jonkinlaista huvia, jolle pesäpallossa usein naureskeltiin. Nyt suhtautuminen on muuttunut. Kotiinpäin vetäminen on häpeäksi koko lajille ja siksi sen suhteen on oltava täysin ehdoton. Kotiinpäin vetävien tuomareiden paikka ei ole pesäpallossa.”

Pesäpallon säännöissä on selkeät jääviyssäädökset. Iso jakolinja menee siinä, että seuraan sidoksissa olevat henkilöt eivät voi toimia pää- tai syöttötuomarina oman joukkueensa tai samassa sarjassa pelaavien joukkueiden otteluissa.

Samat säännökset koskevat myös lähisukulaisia. Näin Kosti ja Immo Rautiainen voivat tuomita Sotkamon otteluita, mutta eivät Joensuun Superpesis-otteluita, sillä JoMan riveissä pelaa heidän veljensä Aleksi Rautiainen.

Myöskään paikkakunnalla ei ole enää merkitystä eli samalla paikkakunnalla asuva tuomari voi tuomita joukkueen pelejä.

Tuomareita psyykataan koko ajan

Meriläinen haluaa erottaa tuomarikeskustelussa toisistaan kolme asiaa – virheet, kotiinpäin vetämisen ja sen, että tuomareiden päätöksiin saattavat vaikuttaa jotkut asiat tiedostamattomalla tasolla.

”Virheitä tekee jokaisessa lajissa jokainen tuomari, myös hyvät tuomarit. Se on inhimillistä. Kotiinpäin vetämisessä on kysymys tietoisista vääristä tuomioista ja siksi sen suhteen linjan on oltava ehdoton.”

”Sitten tullaan sille alueelle, tekevätkö tuomarit tiedostamattaan tiettyjä tulkinnallisia ratkaisuja siten, että niihin on vaikuttanut ulkopuolinen paine.”

”Yleensä ajatellaan, että tuomareilla olisi kynnys tehdä kotijoukkueen kannalta kiistanalaisia ratkaisuja, mutta tuomarit elävät otteluiden aikana sellaisessa kuplassa, jonka sisällä ei näe, kuule tai mieti sitä, missä ottelu pelataan ja miten paljon yleisöä katsomossa on. Tuomiot otetaan tuomioina ja ne tehdään sillä perusteella, miten tilanne nähdään.”

Meriläisen mukaan ottelun sisällä olevilla ihmisillä, pelaajilla ja pelinjohtajilla, on sen sijaan mahdollisuus vaikuttaa tuomareihin ja sitä myös tehdään.

”Jotkut tekevät sen huutamalla ja aggressiivisesti – ja saattavat saada keltaisen kortin kiroilemisen seurauksena jo ennen kuin pääsevät varsinaiseen asiaan.”

”Jotkut, kuten esimerkiksi Toni Kohonen, sanovat kyllä kovasti, mutta he sanovat asiansa älykkäästi ja siksi Kohonen on saanut urallaan harvoin keltaisia kortteja.”

”Kolmas tapa vaikuttaa tuomareihin on kehua tuomaria ja toivoa, että tuomari suosisi kehunutta joukkuetta jossakin tiukassa tilanteessa.”

Tuomareiden ammattitaidon mittari

Meriläinen myöntää, että psyykkaaminen vaikuttaa joidenkin tuomareiden ratkaisuihin ja tuomioihin.

”Kokonaisuudessaan vaikutus on vähäinen, mutta pesäpallo on luonteeltaan sellainen peli, että yksikin tilanne ja sen tulkinta saattaa tiukassa paikassa ratkaista jakson tai jopa koko ottelun. Siksi asiaa ei pidä vähätellä.”

”Se, onko tuomari altis tällaiselle psyykkaamiselle, on yksi tuomarien ammattitaidon mittari. Jos tuomari on hyvä, silloin häneen ei voida psyykkaamisella vaikuttaa.”

”Sanoisin, että tällä hetkellä miesten Superin parhaat tuomarit ovat niin ammattitaitoisia ja hyviä, ettei psyykkaaminen heihin tehoa. Mutta joihinkin se edelleen jonkin verran tehoaa, niin miesten Superissa kuin ehkä enemmän naisten Superissa.”

”Myös pelaajat ja varsinkin pelinjohtajat käyttävät tai ainakin yrittävät käyttää psyykkaamista hyväkseen. Eikä siinä sinällään mitään: kun huippu-urheilussa pelataan voitosta, silloin käyttöön otetaan kaikki keinot, myös tuomareiden psyykkaaminen”, Meriläinen sanoo.

 

Tilaa Elmo edulliseen tarjoushintaan tästä,  ja varmista, että saat jatkossa kaiken Elmon  digisisällön ja  digiarkiston sekä lähes 100-sivuisen lukupaketin kotiina kannettuna joka kuukausi yhdellä ja samalla tilaushinnalla.

 

Lue heinäkuun Elmo ostamalla digilehden irtonumero Lehtiluukusta tai painettu lehti irtonumerona Lehtipisteestä