Superpesis-draamassa kaksi sensaatiota, joista toinen kertoi paljon ja toinen ei mitään

Tommi Mäentaustalla ja Kouvolalla oli viikonloppuna pelkästään tuuletettavaa.

Pesäpallo

Superpesis-draamassa kaksi sensaatiota, joista toinen kertoi paljon ja toinen ei mitään

Superpesis-kauden huipennuksessa nähti kaksi uskomatonta sensaatiota - Joensuun putoaminen ja Sotkamon romahtaminen 9-1-johtoasemassa.

Pekka Arffman
TEKSTI Pekka Arffman
JULKAISTU 13.9.2020 | KUVAT Petri Saarelainen

Superpesis-kausi on saamassa käsittämättömän huipennuksen. Ensin Kouvola pudotti ylivoimaisena ennakkosuosikkina pudotuspeleihin lähteneen Joensuun ulos loppuottelusta, ja kun Kouvolassa juhlittiin sensaatiota, Vimpelissä tapahtui jotain vieläkin uskomattomampaa.

Sotkamo johti toista jaksoa jo 9–1, kun Vimpeli tuli kolmannen tasoittavalleen. Vimpeli kuroi Sotkamon etumatkaa kolmannen tasoittavallaan kiinni neljän juoksun verran, mutta varsinainen ihme tapahtui neljännen tasoittavalla, jossa Vimpeli löi kuusi juoksua ja murskasi mykistyneen Sotkamon 11–9 – ja siirsi samalla otteluparin ratkaisun tiistaiksi Sotkamossa.

Olen nähnyt vuosikymmenten aikana yksittäisiä heikkoja otteluita Sotkamolta ja jopa Superpesis-ottelun, jossa Sotkamo antoi 20 juoksua, mutta mitään vastaavaa en ole koskaan nähnyt. En varsinkaan sen jälkeen, kun Sotkamo nousi 80-luvulla pääsarjaan ja siitä tuli nykyajan mahtavin pesäpalloimperiumi.

Se, mikä sunnuntaina oli historiallista, oli, että Sotkamo menetti noin selvän johtoaseman ottelussa – ja tilanteessa, jossa sen oli pakko voittaa toinen jakso.

Ymmärrettävä sattuma

Mitä siis tapahtui?

Hyvä kysymys. Totta kai tässä kohtaa voitaisiin miettiä jotain suurempaakin nykyisestä Jymyn joukkueesta, mutta väitän silti, että kysymys oli enemmän sattumasta kuin mistään sen syvällisemmästä asiasta tai tekijästä. Sotkamo tuli toiselle jaksolle äärimmäisen latautuneena ja kun se meni 9–1-johtoon, Sotkamon mielissä jakso oli pelattu. Oltiin varmoja, että Vimpeli ei enää kuro etumatkaa kiinni. Ymmärrettävä ajatus.

Vimpelillä ei taas ollut mitään menetettävää. Se haki varmaan enemmän hyvää ja positiivista otetta supervuoroa varten, mutta kun etumatka alkoi umpeutua huimaa vauhtia, joukkueeseen ja katsojiin tarttui vimpeliläinen hurmos.

On totta, että pallo poltti Sotkamon ulkokenttää, mutta kysymys oli silti enemmän hyvistä ja osin jopa vastustamattomista lyönneistä. Jopa se ottelun ratkaissut Matias Rinta-ahon lyönti oli erinomainen lyönti kolmoskoppari Riku Niemen eteen, ja siitä olisi todennäköisesti tullut ratkaiseva juoksu, vaikka pallo ei olisikaan mennyt Niemen räpylän alta heinikkoon.

Vaikka Vimpelin nousu oli uskomaton, olen Jymyn pelinjohtajan Jani Komulaisen kanssa yhdestä asiasta samaa mieltä: Sotkamo oli niin sunnuntaina kuten se on ollut koko ottelusarjassa parempi joukkue. Sunnuntaina se kaatui ensimmäisellä jaksolla kotiutuksiin – ja toisella jaksolla likimain historialliseen sattumaan.

On varmaa, että tiistain kolmannessa ottelussa ei nähdä samanlaista juoksuilottelua, ellei ottelu repeä suuntaan tai toiseen. Sanoin ennen välieräsarjaa, että ottelupari on niin tasainen, että loppuotteluun menijää on mahdoton ennustaa. Nämä kaksi ottelua ovat kuitenkin osoittaneet, että Sotkamo hurjan kärkensä ja pitävämmän ulkopelinsä ansiosta askeleen lähempänä finaalia kuin Vimpeli.

Joensuun ihme

Kouvola teki päivän toisen sensaation voittamalla Joensuun kotonaan 2–0 (3-1, 3-0). Kouvola pelasi vahvuuksillaan ja onnistui erinomaisesti niin sisällä kuin ulkona, mutta ottelusarjan todellinen ratkaisu oli silti Joensuun aneeminen sisäpeli. Lauantaina JoMalla sakkasi kärki, mutta sunnuntaina sillä sakkasi sisäpeli laajemminkin. Eikä kysymys ollut vain Antti Hartikaisen ja Topi Hurskaisen puuttumisesta. Sunnuntai oli oikeastaan jatkoa sille, mitä tapahtui jo lauantaina – sillä erotuksella, että Joensuulla oli kaiken lisäksi niskassaan pakkovoiton paineet.

Se, miksi Joensuun sisäpeli petti Superpesis-kauden tärkeimmällä hetkellä, vaatii syvemmän analysoinnin. Totta kai osasyynä oli Kouvolan lukkari Janne Kivipellon ja koko Kouvolan ulkokentän onnistuminen, mutta Joensuu oli silti sisällä hampaaton ja hengetön, ja juuri se, miksi joukkue alkoi murentua pala palalta henkisesti – kuten Risto Ojanperä Ruudun studiossa osuvasti kuvasi – vaatii syvempää analysointia.

Myös Joensuun ulkokentälle sattui sunnuntaina virheitä ja esimerkiksi toisen jakson kaikki kolme juoksua tulivat räpylävirheiden kautta – mutta ne räpylävirheet eivät tätä välieräsarjaa ratkaisseet.

Sen ratkaisi Joensuun sisäpelin pettäminen kauden tärkeimmällä hetkellä.

 

ElmoElmo on UUDISTUNUT! Toimi nopeasti ja tilaa Elmo edulliseen tarjoushintaan 4 kk 35 e – ja saat jo syyskuun Elmon postilaatikkoosi.

Voit myös ostaa uusimman Elmon digilehden irtonumeron Lehtiluukusta. Tilaajille digilehti kuuluu automaattisesti tilaushintaan.

Ja totta kai Elmo on myös irtonumeromyynnissä läpi Suomen!

 

Uusimmassa Elmossa mm.:

+ Jokereiden toiminnan todellinen logiikka

+ Veikkaus salasi pesäpallon ensimmäisen sopupeliskandaalin

+ Ketkä ovat oikeasti hölmöjä Valko-Venäjä kommenteissa?

+ Urheilukaupunki Kuopio

+ Jesperi Kotkaniemen ihme

+ Mikä mättää Mika Lehkosuolla?

+ Henri Aalto kertoo baletin rakastamisen vaikeudesta

Ja paljon, paljon muuta!