Tutustu näköislehteen ilmaiseksi
Elmo-lehden verkkosivut jatkossa osoitteessa: www.elmomedia.fi

Suomalainen yleisurheilu elää mukavassa kansallisessa kuplassa – Totaalinen todellisuusharha paljastuu Dohassa

Elmo Lakan MM-kisat loppuivat lyhyeen.
Elmo Lakan MM-kisat loppuivat lyhyeen. @ All Over Press

Viimeistään Elmo Lakan MM-suorituksen jälkeen nousee mieleen tyly havainto. Tässä on urheilija, joka on mennyt hyvin eteenpäin omalla tasollaan, jolle jo pääsy MM-tasolle on iso saavutus, jolle on jo ihan vaan siksi syytä osoittaa kaikki mahdollinen kunnioitus.

Mutta silti, kaikesta tarinan komeudesta huolimatta, maailman todellinen huippu menee kaukana edellä ihan omaa tahtiaan.

On kaksi tapaa katsoa suomalaista yleisurheilua. Kumpikaan tapa ei ole väärä, mutta jompikumpi tapa on valittava – muuten tätä touhua katsoessa tulee hulluksi tai masentuu tai vähintäänkin kyllästyy ja vaihtaa kanavaa.

Sitä ei mihinkään päästä, että maailman huipputason yleisurheilu ja suomalainen yleisurheilu ovat kaksi aivan eri todellisuutta, eri kulttuuria, eri ympäristöä. Molemmat ovat aitoja yleisurheilukulttuureja, sinänsä hienoja juttuja. Ei siinä mitään.

 

***

 

Suomi on yksi maailman yleisurheiluhulluimpia urheilukulttuureita. Yleisurheilua katsotaan täällä paljon, täällä on perinteitä. Lajia arvostetaan paljon. Urheilijapersoonien tarinaan tempaudutaan mukaan vaikka nämä persoonat eivät aivan maailman kovimmalla huipulla menestyisikään.

Suomessa on niin vahvaa kansallista kilpailutoimintaa ja niin isoa kansallista medianäkyvyyttä, että on syntynyt ihan oma todellisuutensa, jossa kansalliset kärkinimet ovat voineet tehdä kansallisen tason yleisurheilemisestaan elinkeinon. Vaikka maailmalla tulee turpiin, kotimaista näkyvyyttä löytyy niin paljon, että ihan suomalaisen gp-sarjan ja Kalevan kisojen kärkisijoilla tulee sponsori- ja apurahapotit riittävän täyteen.

Eikä siinä mitään. Yleisurheilu on upeaa urheilua kaikilla tasoillaan. Ja suomalainen yleisurheilukulttuuri on maailman eri urheilukulttuurien seassa oma aito ja uskottava alakulttuurinsa. Ja se on ihan sellaisenaankin arvokas ja merkityksellinen asia.

On kuitenkin niin, että jos eletään ja toimitaan kansallisessa kuplassa, ei pidä puhua samassa lauseessa kansainvälisen huipputason tavoittelusta. Dohan MM-kisoista toistuu tuttu opetus. Suomen kisajoukkueessa ei näy kovin montaa sellaista urheilijaa, jotka olisivat viettäneet viimeiset 5-10 vuotta niissä toiminta- ja asenneympäristöissä, joissa aidot kansainvälisen tason huippunimet tehdään. Kun näin on, on turha ihmetellä ettei heitä näy MM-kisojen palkintosijoillakaan.

On tietysti filosofinen kysymys tarvitseeko näkyäkään. Ehkä MM-, olympia- ja EM-mitaleja arvostetaan liikaa, kansallisella tasolla omille rajoilleen pinnistelevää Kalevan kisojen finalistia liian vähän. Jos valitaan tämä tapa katsoa yleisurheilua, on turha olla huolissaan siitä mitä Dohassa tapahtuu

***

Kun ollaan MM-kisoissa, ollaan kuitenkin MM-kisoissa. Kilpaillaan huippujen seassa. On toki saavutus sinänsä, että tähän porukkaan on päästy mukaan edes alkuerä- ja karsintatasolle. Ei näihin kisoihin huonoja urheilijoita pääse.

Mutta silti, ei siitä mihinkään pääse, että muu maailma tuottaa vielä parempia urheilijoita.

Näissä kisoissa suomalaista yleisurheilua katsotaan sillä toisella tavalla katsoa yleisurheilua, siis maailman huippuun vertaillen. Ja kun näin katsotaan, ei pidä pahastua, jos katsoja sanoo ilmeisen tosiasian: suomalaiset näyttävät muutamaa pirteää poikkeusta lukuunottamatta maailman huippujen rinnalla kuin kauas kotoaan joutuneilta untuvikoilta, eivät kovimman huipputason vaatimuksiin kasvaneilta ja kypsyneiltä aidoilta huippu-urheilijoilta.

Ja tietysti näyttävät, koska totuus on mikä se on. Siis jos totuutta ja suomalaista yleisurheilua katsotaan tällä tavalla.

Kuten sanottu, kumpikaan tapa katsoa ja arvostaa yleisurheilua ei ole väärä. Mutta jos elätellään haaveita mitaleista ja finaalipaikoista, olisi Suomessa hiljalleen kohdattava kipeä kysymys realiteeteista.

Jos haluaa näissä kisoissa menestyä, on vaihdettava todellisuutta, tultava pois mukavasta suomalaiskansallisesta kuplasta, hakeuduttava elämään sen julman maailman ehdoilla, jota ne urheilijat, jotka Dohassa oikeasti menestyvät, elävät.

Voi olla, että Suomessa esteet ovat oikeissa paikoissa ja dopingtestien olinpaikkatiedot ilmoitetaan täsmällisesti, mutta jos muu maailma toimii toisin, sitä on turha itkeä, jos siinä maailmassa halutaan pärjätä.

Suomessa on koko 2000-luku tehty huippu-urheilun muutostyötä. On luotu taustaa, järjestelmiä, menestyspolkuja.

Mutta onko tässä hommassa sittenkään ollut kysymys muusta kuin kansallisen kuplan vahvistamisesta – ei todellisen huippumenestymisen vaatimuskokonaisuuden kohtaamisesta?

Äänestä yleisurheilun MM-kisojen kaikkien aikojen suomalaissuoritus ja osallistu kymppitonnin arvontaan!

2 kommenttia kohteessa ”Suomalainen yleisurheilu elää mukavassa kansallisessa kuplassa – Totaalinen todellisuusharha paljastuu Dohassa”

  1. Ip-lehtien kommenttipalstoilta tuttua ja urheilua seuraaville muutenkin jo ennen Dohaa tiedettyä. Kenen mielestä se este vei finaalipaikan? Aika selvä kehotus dopingiin, jos ja kun lahjat eivät yksinkertaisesti kultaan riitä, kuten valtaosalla kaikkien maiden urheilijoista eivät. No, olihan siinä edes yksi selkeä korjausehdotus, kuten arvostelussa pitää, vaikken juuri tuosta pidä. Toissa kirjoitukseen asti olen odottanut Kupilan näkemyksiä, ja edellisen jälkeen taas. Täytynee herätä.

  2. Juuri noin minäkin olen asian nähnyt ja kirjoittanutkin!
    Hyvä että mediakin lopulta herää tähän kummalliseen kaksoismaailmaan.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*


TILAA ELMO TÄSTÄ ×