Tutustu näköislehteen ilmaiseksi
Elmo-lehden verkkosivut jatkossa osoitteessa: www.elmomedia.fi

Pesäpallon etunoja voi johtaa pahimmillaan siihen, että juoksujen sijasta lasketaan tartuntojen määriä

@ Vesa Pöppönen / All Over Press

Pesäpallokauden aloitusnäkymä nytkähti tällä viikolla askeleen eteenpäin. Ensin maan hallitus päätti, ettei yli 500 hengen yleisötilaisuuksia voida järjestää myöskään kesä- ja heinäkuussa. Tarkempi jatko selviää 3.5. jälkeen, kun hallitus päättää, jatketaanko myös yli 10 hengen tapaamisten rajoittamista.

Pesäpalloliiton johtoryhmä ilmoitti hallituksen päätöksen jälkeen, että jos alle 500 hengen yleisötilaisuuksien järjestäminen on mahdollista kesä- ja heinäkuussa, naisten Superpesis-kausi pyrittäisiin aloittamaan jo kesäkuun alussa. Miesten kausi käynnistyisi puolestaan heinäkuussa sillä rajauksella, ettei otteluissa ylitettäisi 500 hengen rajaa.

Pesäpalloliiton johtoryhmä päätökset ja linjaukset kertovat siitä, kuinka kova halu, toive ja tarve pesäpallossa on päästä avaamaan kausi mahdollisimman nopeasti ja saada kausi ylipäätään pelattua. Ymmärrän toki tämän tarpeen. Koronakriisi iskee urheilussa kaikista voimakkaimmin kesälajeihin, varsinkin pesäpalloon ja kotimaiseen jalkapallokauteen.

Pesäpallossa tilanne on vieläkin kriittisempi kuin jalkapallossa. Jalkapallossa otteluita voidaan pelata pitkälle syksyyn, jopa marraskuussa. Myöskään iltojen pimeäminen ei ole ongelma, sillä monilla paikkakunnilla on valot, jotka mahdollistavat pelien pelaamisen illalla.

Pesäpallokauden jatkaminen syyskuun loppua pidemmälle on sen sijaan vaikeaa, käytännössä lähes mahdotonta. Suurin ongelma on ilmojen kylmeminen, sillä pesäpallossa lyöminen ja pallon kiinniottaminen vaikeutuvat dramaattisesti kylmässä ilmassa. Toinen siimaa kiristävä asia on iltojen pimeys. Arki-iltojen ottelut aloitetaan jo nyt jo elokuun lopulla kello 17 aikaan, jotta pelit nähdää ylipäätään pelata loppuun asti. Teoriassa otteluita voitaisiin pelata toki hallissa, mutta käytännössä osa seuroista on jo nyt enemmän tai vähemmän päättänyt, ettei kautta jatkettaisi hallipeleillä.

Siksi pesäpallossa käydään kovaa kamppailua ja taistellaan sen puolesta, että eri sarjojen kaudet voitaisiin käynnistää kesä- tai viimeistään heinäkuussa. On vaikea nähdä, että sarjat voitaisiin aloittaa enää elokuussa, mutta varmaan jotkut miettivät sitäkin vaihtoehtoa.

Sanoin, että ymmärrän pesäpalloliikeen toiveen ja paineen, mutta tässä kohtaa on pidettävä pää kylmänä. Kysymys on äärimmäisen vaarallisesta ja arvaamattomasta epidemiasta, johon maailmanlaajuisesti on tähän mennessä kuollut jo 200 000 ihmistä. Tilannetta vaikeuttaa se, ettei kukaan pysty luotettavasti ennustamaan miten tauti käyttäytyy ja leviää jatkossa.

Myös urheilun ja pesäpallon on tunnettava ja kannettava vastuunsa koronakriisissä. Maan hallitus linjaa kyllä lakimääräiset rajat, mutta lakimääräisten rajojen lisäksi on olemassa myös oman vastuun rajat. Nykymääräysten mukaisesti ihmiset voivat esimerkiksi matkustaa vapaasti kesämökeilleen, mutta hallitus on toivonut, ettei tätä vapautta käytettäisi. Samalla tavalla myös pesäpallo joutuu pohtimaan, missä kulkevat sen vapauden ja vastuun rajat. Onko esimerkiksi kahden päivän välein järjestettävä miesten Superpesis-seuran kotiottelu 500 hengen yleisötapahtumien rajausten hengen mukaista, jos tällainen rajaus tehtäisiin?

Tämä kevät on osoittanut, että ihmiset eivät välttämättä koronakriisin keskellä noudata suosituksia, vaan tarvitaan selkeitä ja selkeärajaisia määräyksiä. Olisi siksi toivottavaa, että maan hallitus rajaisi riittävän selkeästi ja ehdottomasti sen, voidaanko esimerkiksi kotimaisten palloilusarjojen kausia aloittaa ja pelata – ja jos voidaan, paljonko tapahtumassa voi olla paikan päällä ihmisiä. 500 ihmistä yhdessä yleisötapahtumassa ei kuulosta välttämättä suurelta luvulta, mutta jos esimerkiksi miesten Superissa pelattaisiin heinäkuun alusta lähtien 26 ottelun runkosarja, kuten nyt on puhuttu, se tarkoittaisi, että näitä 500 hengen yleisötapahtumia järjestetäisiin keskimäärin 2-3 iltana viikossa seitsemällä eri paikkakunnalla samanaikaisesti. Kaikkiaan näitä yleisötapahtua olisi tässä mallissa 182 ja niissä olisi paikalla vajaat 100 000 ihmistä. Ja tämä kaikki siis yksistään miesten Superissa ja sen runkosarjassa, jos runkosarja pelattaisiin 26 ottelun sarjana.

Toki minäkin toivon, että pesäpallokaudet päästäisiin aloittamaan ja pelaamaan, mutta sellaista kaaosta ja katastrofia kukaan ei halua, että kauden alettua juoksujen sijasta pesäpallossa alettaisiin laskea koronatartuntojen ja altistuneiden määrää. Siksi maltti on pidettävä päässä ja varauduttava vakavissaan myös siihen vaihtoehtoon, että pesäpallokausi joudutaan kokonaan perumaan. Nyt pesäpallossa ollaan turhan rohkeassa etunojassa.

Elmo on nyt myös irtonumeromyynnissä kautta maan.

Ole ensimmäinen kommentoija artikkeliin "Pesäpallon etunoja voi johtaa pahimmillaan siihen, että juoksujen sijasta lasketaan tartuntojen määriä"

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*


TILAA ELMO TÄSTÄ ×