Odotettu äänestys on täällä: Kuka on kaikkien aikojen naispesäpalloilija!

Jyväskylän Kirittärien Emma Körkkö valittiin viime vuonna Vuoden pesäpalloilijaksi toisen kerran urallaan.

Pesäpallo

Odotettu äänestys on täällä: Kuka on kaikkien aikojen naispesäpalloilija!

Elmo toimitus
TEKSTI Elmo toimitus
@elmolehti
JULKAISTU 2.4.2021

Elmo-lehti kysyi syksyllä, kuka on kaikkien aikojen pesäpalloilija?

Ja vastaus oli selvä: lukkarilegenda Toni Kohonen voitti äänestyksen ylivoimaisesti.

Nyt kysymymme saman kysymyksen uudelleen, mutta nyt etsitään kaikkien aikojen naispesäpalloilijaa. Elmo-lehden raati valitsi puheenjohtaja Pekka Arffmanin johdolla 20 ehdokasta, joista sinä voit valita nyt oman suosikkisi. Äänestysaika päättyy 15.4.2021.

Anna äänesi kuulua ja osallistut samalla äänestyspalkintojen arvontaan. Tarkemmat säännöt ja palkinnot jutun alla.

 

 

Kuka heistä?

Tuula Rantanen

Naispesäpallon ensimmäinen todellinen supertähti ja yksi kaikkien aikojen pesäpalloilijoista. Rantanen symboloi Helsingin ylivaltaa naispesäpallossa. Hänen uransa kesti vuodesta 1959 vuoteen 1979, minä aikana Rantanen voitti kahta kautta lukuun ottamatta SM-mitalin – ja helsinkiläisseurat, Helsingin Pallo-Toverit, Työväen Mailapojat ja PunaMustat, kaikki mestaruudet vuoteen 1976 saakka. Rantanen pelasi kaikissa kolmessa helsinkiläisseurassa. Hän voitti urallaan 12 Suomen mestaruutta, 5 hopeaa ja 3 pronssia. Pelasi Itä–Lännessä ennätykselliset 16 kertaa. Vuoden pesäpalloilija kuudesti, lyöjäkuningatar 12 kertaa ja etenijäkuningatar 5 kertaa. Olisi tehnyt tajuttomat tilastot, mutta siihen aikaan kaudessa pelattiin vain 10 ottelua. Löi 181 runkosarjan ottelussa 679 juoksua ja toi 499 juoksua. Lyötyjen juoksujen ottelukohtainen keskiarvo oli 3,8 juoksua ja tuotujen 2,8 juoksua. Hallitsi sisäpelissä kaiken. Aloitti ulkona kopparina, siirtyi myöhemmin linjan pelaajaksi. Päätti uransa kaudella 1979 nostamalla Roihuvuoren Roihun pääsarjaan.

Marita Karhunen

Pesisvalta alkoi siirtyä 1970-luvun lopulla Helsingistä pohjoisemmaksi. Ensimmäinen valtakeskittymä oli kolmostien varrella – ja tuon valtakeskittymän tärkein hahmo oli Marita Karhunen. Erinomainen ulkopelaaja, hallitsi 2-polttajana suurta aluetta. Peliura ulottui vuodesta 1975 vuoteen 1993. Väliin mahtui myös yksi välivuosi. Voitti neljä Suomen mestaruutta kolmessa eri seurassa: Hyvinkään Tahkossa 1979, kasvattajaseurassaan Riihimäen Pallolyöjissä 1980 ja 1981 ja Mansessa 1984. Valittiin kolmesta Vuoden pesäpalloilijaksi, voitti kerran lyöjätilaston, 12 Itä–Länttä.

Tarja Pöntinen

Legendaarisen pesäpalloperheen äiti ja Lapuan Virkiän nousun kivijalka. Debytoi Virkiässä 15-vuotiaana 1974. Päätti upean uransa 24 vuotta myöhemmin vuonna 1998. Piti välivuoden 1978, jolloin synnytti kaksoistyttäret, Tiian ja Miian, jotka pelasivat äitinsä kanssa samassa joukkueessa 1990-luvulla. Pysyi koko uransa uskollisena Virkiälle. Voitti kolme Suomen mestaruutta, viisi hopeaa ja kaksi pronssia. Vuoden pesäpalloilija 1986, 8 Itä–Länttä. Erinomainen etukenttäpelaaja, sisällä huippukotiuttaja. Edelleen pesispörssissä neljäntenä.

Tiina Saarenketo

Jyväskylän Kirin kasvatti, joka oli luomassa pohjaa Kirin nousulle pesäpallokartan aatelisiin. Pelasi vuosina 1979–95 304 runkosarjan ottelua, ensin pitkään Kirissä, sitten Viinijärven Urheilijoissa ja SiiPessä. Voitti kaudella 1990 Viinijärvellä ainoan Suomen mestaruutensa ja valittiin Vuoden pesäpalloilijaksi. Voitti mestaruuden lisäksi viisi muuta mitalia. 11 Itä–Länttä. Vahva rooli kaikissa joukkueissa, kova kannustamaan. Erinomainen pelintekijä ja etukenttäpelaaja.

Anne Nurmela

Kauhajoen Karhujen kasvatti ja yksi naispesäpallon sensaatioista. Debytoi pääsarjassa 12-vuotiaana 1981 – mutta nousi pysyvästi Karhujen edustusjoukkueeseen 1986. Pelasi vuoteen 1998 kestäneellä urallaan myös Vähänkyrön Viestissä, Ikaalisten Tarmossa, Vihdin Pallossa, Mansessa ja Porin Pesäkarhuissa. Oli yksi Ikaalisen loistovuosien kulmakivistä. Voitti Ikaalisissa Suomen mestaruuden 1991, ja urallaan neljä muuta mitalia. 11 Itä–Länttä. Vaihtaja- ja kotiuttaja, löi urallaan 1788 kärkilyöntiä. Ulkona 2-polttaja.

Päivi Ikola

Naispesäpallon 1980-luvun näkyvin mannekiini ja Ikaalisten Tarmon kultaisten vuosien – jona aikana Ikaalisiin rakennettiin Suomen ensimmäinen hiekkatekonurmi 1987 – tärkein pelaaja. Tarmon oma kasvatti pelasi koko uransa (1984-91) Ikaalisissa. Voitti neljä Suomen mestaruutta, yhden hopean ja kaksi pronssia. Vuoden pesäpalloilija 1985 ja 1991. Voitti neljästi kärkilyöntitilaston, kaksinkertainen etenijätilaston voittaja. 12 Itä–Länttä. Huippuvaihtaja. Oli kaikkien aikojen yksi parhaista etukenttäpelaajia.

Anu Turpeinen

Pelasi lyhyen, mutta terävän uran vuosina 1985–1995 Viinijärven Urheilijoissa (8) ja SiiPessä (3). Alkujaan Outokummun Partion kasvatti. Jätti pysyvän jäljen naisten lukkaripelin historiaan. Älykäs, taktinen ja viisas lukkari. Sisälläkin kohtalainen, mutta jäi pesäpallon historiaan ennen muuta huippulukkarina. Voitti 11 kauden aikana yhdeksän mitalia, eikä hänen joukkueensa sijoittunut koskaan neljättä sijaa huonommaksi. Valittiin 11 kauden aikana 10 kertaa Itä–Länteen. Voitti ainoan Suomen mestaruuden 1990 ViU:ssa, kuusi hopeaa, kaksi pronssia. Vuoden lukkari 1989 ja 1990.

Riikka Sallinen

Suomalaisen urheilu suurimpia monipuolisuusihmeitä. Voitti jääkiekkoilijana yhdeksän MM- ja olympiamitalia, joista viimeisen 45-vuotiaana katkerasti päättyneessä MM-finaalissa kotikisoissa 2019. Voitti jääkiekossa viisi, kaukalopallossa seitsemän ja jääpallossa viisi Suomen mestaruutta. Teki myös hurjan uran pesäpalloilijana, vaikka pelasi vain yhdeksän kautta Superissa. Alkujaan Jyväskylän Kirin kasvatti, pelasi myös Lapuan Virkiässä ja Vihdin Pallossa. Voitti neljä Suomen mestaruutta ja kaksi SM-pronssia. Valittiin kolmesti Vuoden pesäpalloilijaksi. Voitti kahdesti lyöjä-, etenijä- ja kärkilyöntitilaston. Huima ura huipentui kaudella 1993, jolloin johti Lapuan Suomen mestariksi sekä voitti lyöjä-, etenijä, kärkilyönti- ja tehotilaston sekä Kultaisen mailan ja Kultaisen räpylän. Valittiin samalla kaudella luonnollisesti myös Vuoden pelaajaksi. Ehti vain neljään Itä–Länteen.

Henna Salmela

Huippulukkari ja yksi kaikkien aikojen kotiuttajista. Erittäin taktinen ja älykäs lukkari, joka pelasi kovalla itseluottamuksella. Mailassa hirmutehot. Voitti lyöjätilastot kolmesti ja on edelleen kaikkien aikojen lyöjätilastossa 796 lyödyllä juoksulla kakkosena Tanja Vehniäisen jälkeen. Voitti kolme Suomen mestaruutta, neljä hopeaa ja kaksi pronssia. Valittiin kolmesti Vuoden lukkariksi ja kolmesti Vuoden jokeriksi sekä Vuoden pesäpalloilijaksi 1995. Pelasi 12 Itä–Länttä.

Katja Saari

Nykypesäpallon kuningatar, joka valittiin urallaan neljästi Vuoden pesäpalloilijaksi. Voitti lyöjäkuninkuuden kahdesti ja kärkilyöntitilaston kerran. On edelleen 2362 kärkilyönnillään kaikkien aikojen kärkilyöntitilaston ykkönen. Saari oli sisällä maaginen vaihtaja ja kotiuttaja, ja ulkona pelaaja, joka pystyi pelaamaan missä tahansa ja milloin tahansa. Pelasi uransa alussa lukkarina ja valittiin kolmesti Vuoden lukkariksi. Siirtyi sitten etukentälle ja polttolinjaan – kunnes palasi takaisin lukkariksi 2005 ja valittiin samana vuonna jälleen Vuoden lukkariksi. Oli lukkarina äärimmäisen taktinen ja röyhkeä, jota monet vastustajat pelkäsivät. Pelasi urallaan kasvattajaseuransa Vähäkyrön Viestin lisäksi Lapuan Virkiässä, Oulun Lipossa, Kajaanin Hymyssä ja Jyväskylän Kirittärissä. Voitti viisi Suomen mestaruutta, kuusi hopeaa ja kolme pronssia, ja pelasi 15 kertaa Itä–Lännessä. Ura alkoi 1986 ja päättyi 2006. Piti vuosina 1995–96 kaksi välivuotta. Armoton asenne urheilijana. Vaati harjoituksissa ja peleissään itseltään ja muilta paljon, ja haastoi pelotta pelinjohtajat tehdyistä ratkaisuista. Oli itsekin vahva pelinkehittäjä, ja oli ulkopelikuvioiden kehittäjänä aikaansa edellä. Siirtyi peliuransa jälkeen pelinjohtajaksi ja johti Kirittäret kahteen Suomen mestaruuteen.

Virpi Lappalainen

Kaikkien aikojen tilastojen perusteella hieman varjoon jäänyt huippupelaaja. Pelasi Viinijärven Urheilijoissa ja SiiPessä vuosina 1985–95, kunnes lopetti uransa 29-vuotiaana. Ehti kuitenkin voittaa 11 kauden aikana yhden SM-kullan, viisi hopeaa ja kaksi pronssia. 27 kunnaria ja 255 tavallista juoksua, 255 tuotua, 1468 kärkilyöntiä. Kuusi Itä–Länttä. Erinomainen etukenttäpelaaja, sisällä nopea etenijä ja vaihtaja, joka pelasi koko uransa hurjilla prosenteilla. Jos olisi jatkanut uraansa, olisi kaikissa tilastoissa korkealla. Liperin Taimin kasvatti.

Hanna Airaksinen

Kaikkien aikojen etenijätilaston ykkönen yhdessä Terhi Röngän kanssa 653 juoksullaan. Piirsi upean, mutta myös erikoisen urakaaren. Ensimmäinen ”ura” ulottui vuodesta 1987 vuoteen 1999, jolloin pelasi Jyväskylän Kirissä / Kirittärissä, mutta piipahti välissä myös kahden kauden ajan Viinijärvellä. Palasi viiden vuoden tauon pelikentille Kirittärissä. Vuoden pesäpalloilija ja etenijäkuningatar 1997 ja 1998. Voitti neljä Suomen mestaruutta, yhden hopean ja kolme pronssia. Kahdeksan Itä–Länttä. Oli alun perin huippukärki, mutta siirtyi sitten kakkoseksi ja samalla vaihtajaksi. Aloitti ulkona 3-vahtina, mutta siirtyi myöhemmin 2-vahdiksi. Yksi Kirin nousun kriittisiä kulmakiviä.

Sari Lemponen

Kaikkien aikojen etenijätilaston kolmonen Hanna Airaksisen ja Terhi Röngän jälkeen. Toi urallaan 539 juoksua. Oli Oulun Lipon menestysjoukkueiden avainpelaajia. Voitti urallaan neljä Suomen mestaruutta, joista kolme Lipossa ja yhden Pattijoella. Voitti lisäksi kolme SM-hopeaa ja kolme pronssia, joista kaksi viimeistä mitalia Porin Pesäkarhuissa. Kärkilyöntitilaston voittaja 2001 ja 2002. 11 kertaa Itä–Lännessä 14 Superpesis-kautensa aikana. Erinomainen koppari, jolla oli hyvä käsi. Sisällä huippuluokan kärkietenijä.

Kirsi Hänninen

Riikka Sallisen ohella toinen monipuolisuusihme. Oli nuorena lahjakas yleisurheilija, voitti aikuisiällä jääkiekossa viisi arvokisamitalia ja valittiin MM-kisojen tähdistökentälliseen 1999. Teki vahvan uran myös pesäpallossa, vaikka lopetti pesäpallon 28-vuotiaana 2005. Voimakas ja fyysinen huippu-urheilija. Erinomainen sekä sisällä että ulkona. Ulkona kovakätinen koppari, pelasi myös linjassa. Sisällä etenijä, vaihtaja ja kotiuttaja. Voitti etenijätilaston kolmesti ja lyöjätilaston kerran. Vuoden pesäpalloilija 2000 ja 2004. Jyväskylän Kirin kasvatti, pelasi myös Pattijoella ja yhden kauden Oulun Lipossa. Kolme Suomen mestaruutta, yksi hopea ja kaksi pronssia. Seitsemän Itä–Länttä.

Paula Rautiainen

Teki pesäpallokentillä lyhyen, mutta kovan uran. Lapuan Virkiän kasvatti, mutta uran parhaat vuodet ajoittuivat Jyväskylän Kirittärien 2000-luvun ensimmäiseen suureen kultakauteen. Voitti vuosina 2001–07 seitsemän kauden aikana neljä Suomen mestaruutta ja kolme SM-hopeaa, kunnes lopetti uransa 27-vuotiaana. Lisäksi hyllyssä on yksi SM-hopea Lapuan Virkiässä vuodelta 1997. Vuoden pesäpalloilija 2006 ja 2007. Kolminkertainen etenijäkuningatar, kaksinkertainen kärkilyöntitilaston voittaja. Voitti kaudella 2006 etenijätilaston, kärkilyöntitilaston ja kärkilyöntiprosenttitilaston sekä Kultaisen mailan, jonka voitti urallaan kolmesti. Yhdeksän Itä–Länttä. Aloitti uransa lukkarina, mutta siirtyi ulkokentälle kakkosvahdiksi. Sisällä huippuluokan pelintekijä.

Johanna Vikman

Vetelin Urheilijoiden kasvatin suuruus ei näy sisäpelitilastoissa, sillä 167-senttinen Vikman oli parhaimmillaan ulkopelaajana. Erittäin liikkuva ja terhakka moderni etukenttäpelaaja, joka uskalsi myös syöksyä. Pelasi Superissa 1998–2014, ensin Peräseinäjoen Toiveessa ja Vimpelin Vedossa, ja sen jälkeen 13 kautta Jyväskylän Kirittärissä. Voitti seitsemän Suomen mestaruutta, viisi hopeaa ja kaksi pronssia. 13 Itä-Länttä. Vuoden pesäpalloilija 2009. Pelasi SM-tasolla myös salibandya ja kaukalopalloa.

Carita Toiviainen

Porin Pesäkarhujen kasvot ja ilmentymä monella tavoin. Erinomainen 3-koppari, huippuvaihtaja, täydellinen kakkonen. Vuoden pesäpalloilija 2013 ja 2015. Kerran etenijäkuningatar, kahdesti kärkilyöntitilaston voittaja ja kolmesti korkein onnistumisprosentti kärkilyönneissä.  Voitti urallaan viisi SM-hopeaa ja kolme pronssia, mutta yksi jäi uupumaan – Suomen mestaruus. Pelasi yhdeksän kertaa Itä–Lännessä.

Emmi Viitala

Lapuan Virkiän kulta-ajan tasaisen ryhmän paras pelaaja. Seuran oma kasvatti, joka nousi kakkosjoukkueen kautta Superiin 2005 ja pelasi Superissa 15 kautta, joista 11 Lapualla, kolme Porin Pesäkarhuissa ja yhden Lappeenrannan PesäYseissä. Voitti urallaan neljä Suomen mestaruutta, kaksi hopeaa ja viisi pronssia. Vuoden pesäpalloilija 2012, samana vuonna myös etenijäkuningatar. Ulkona taitava etukenttäpelaaja, sisällä erinomainen vaihtaja. Tärkeä pelaaja myös kopissa. Kapteeni. Yhdeksän Itä–Länttä.

Emma Körkkö

Nykypesäpallon ehdottomia supertähtiä. Alkujaan Turku-Pesiksen kasvatti, jonka oli nostamassa seuraa Superiin 2007. Pelasi kolme kautta Porin Pesäkarhuissa, kunnes siirtyi 2014 johtamaan Virpi Hukan kanssa Jyväskylän Kirittäriä toiselle kultakaudelle. Vuoden pelaaja 2016 ja 2020, kärkilyöntitilaston voittaja neljänä kautena peräkkäin 2016–19. Kultaisen räpylän voittaja 2015, 2016, 2017, 2018 ja 2020, Kultaisen mailan voittaja 2016. Seitsemän Itä–Läntä. Koossa jo nyt neljä Suomen mestaruutta, kaksi hopeaa ja yksi pronssi. Lopetti uransa 2019 syksyllä, kunnes palasi yllättäen takaisin Kirittäriin talvikauden jälkeen viime keväänä. Ulkokentän hahmo, pelaa etulukijana, 2-polttajana ja napapelaajana. Sisällä vaihtolyöjä- ja kotiuttaja. Täyttää 30 vuotta, joten ura voisi jatkua vielä vuosikausia. Pelasi nuorena jalkapalloa TPS:ssä ja Turun Weikoissa.

Virpi Hukka

Toinen Jyväskylä Kirittärien kultasateen kulmakivipelaaja. Siirtyi Emma Körkön kanssa 2014 Kirittäriin pelattuaan kasvattajaseurassa PunaMustissa, PesäYseissä ja Vihdin Pallossa. Siirtyi viime kaudeksi Manse PP:hen. Fyysinen huippu-urheilija, joka lyö armottoman kovaa ja jolla on erinomainen heittokäsi. Kopparina aatelinen. Lukee hyvin peliä, uskaltaa hakea myös syöksykoppeja. Sisällä kakkonen tai kolmonen, vie usein kahta pesää. Itsekin nopea. Vuoden pesäpalloilija 2018. Kuusinkertainen etenijäkuningatar, kärkilyöntitilaston voittaja 2012 ja 2020. Kolme Suomen mestaruutta, kolme hopeaa. Kuusi Itä–Länttä. Syntynyt 1991, joten pelivuosia halutessaan vielä roimasti edessä.

 

Säännöt ja palkinnot

  1. Äänestykseen voivat osallistua kaikki 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset tai Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt.
  2. Äänestäminen tapahtuu tällä sivulla olevalla sähköisellä äänestyslomakkeella. Muulla tavoin lähetettyjä äänestyslomakkeita ei hyväksytä. Myös puutteellisesti täytetyt äänestyslomakkeet hylätään
  3. Äänestykseen ja arvontaan voi osallistua vain yhdellä äänestyslomakkeella. Jos äänestäjä lähettää useamman äänestyslomakkeen, ylimääräiset lomakkeet hylätään.
  4. Äänestysaika on 1.4.-15.4.2021.
  5. Kaikkien äänestykseen osallistuneiden kesken arvotaan seuraavat palkinnot: 1 kpl: Elmo-lehden ja Ruutu+ katselukortin yhteispaketti 12 kuukaudeksi, 6 kpl: Elmon lahjatilaus 6 kuukaudeksi.
  6. Osallistumalla äänestykseen kilpailija antaa oikeuden käyttää henkilötietojaan henkilötietolain mukaisesti. Tarkemmat tiedot tässä.
  7. Äänestyksen voittaja ja muut äänimäärät julkistetaan 16.4.2021.

 

Tilaa Elmo  edulliseen  tarjoushintaan 

6 kk 49 e – ja varmista, että saat koko

pesiskesän mahtavan tarjontamme niin

lehdessä kuin uudessa, keväällä

julkistettavassa digipalvelussamme.

Tänä kesänä seurantamme laajenee

myös naispesikseen!

Voit ostaa uusimman Elmon myös irtonumerona

Lehtipisteestä kautta maan tai

digi-irtonumerona Lehtiluukusta