Nuoret Leijonat kaatui nerokkaasti ja opportunistisesti pelanneelle USA:lle

Matthew Boldy pisti kiekon Kari Piiroisen selän taakse toisessa erässä ja siirsi USA:n 3-1-johtoon.

JääkiekkoU20MM

Nuoret Leijonat kaatui nerokkaasti ja opportunistisesti pelanneelle USA:lle

Nuoret Leijonat ei jäänyt kauaksi loppuottelusta. Suomi oli hyvä, Yhdysvallat oli häikäilemätön välieräkamppailussa.

Juuso Kokkonen
TEKSTI Juuso Kokkonen
@JuusoKokkonen
JULKAISTU 5.1.2021 | KUVAT All Over Press

Nuoret Leijonat koki valtavan pettymyksen MM-kisojen välierässä. Yhdysvallat teki voittomaalin minuutti ennen kolmannen erän päätöstä ja eteni loppuotteluun 4–3-lukemin.

Välieräpeli Suomen ja Yhdysvaltojen välillä oli kerta kaikkiaan huima. Siinä edettiin toisinaan seesteisesti, odottavasti, Suomen haluamalla tavalla, kunnes yhtäkkiä Yhdysvallat iski jostain raosta läpi.

Ottelu oli Nuorilta Leijonilta erinomainen. Turnauksen paras. Nousu kolmannessa erässä tasoihin, jälleen, kieli valtavasta itseluottamuksesta ja pelitavan tuomasta turvasta. Suomi tiesi, mitä teki ja teki sen sangen hyvin.

Mutta sitten, kuin tyhjästä, Yhdysvallat iski. Se teki sitä koko ottelun ajan: haavoitti juuri, kun Suomi oli epätasapainossa. Ja siksi se voitti ottelun – ansaitusti.

Yhdysvallat paljasti korttinsa toisessa erässä.

Yhdysvaltojen kyky tunnistaa välieräpelissä pienetkin epätasapainoiset tilanteet Suomen viisikossa oli kerrassaan mainiota.

Se ikään kuin antoi Suomen pelata, pitää kiekkoa ja luoda pitkiä hyökkäyksiä. Laskelmointi perustui siihen, että Suomi ei aiemmissa otteluissaan kärkimaita vastaan pystynyt luomaan kovin paljon ykkössektorin maalipaikkoja. Siihen Yhdysvallat luotti, että Suomi pidettäisi vähillä maalipaikoilla tiiviillä keskustan puolustamisella, ja sitten sellaisella hyvinkin repivällä tavalla isketään vastaan.

Erityisen pistävästi Yhdysvallat haavoitti Suomea transitioissa. Niissä hetkissä, kun Nuoret Leijonat menetti kiekon hyökkäysalueellaan, tai oli edes vaarassa menettää, Yhdysvalloilta ampaisi yksi, jopa kaksi pelaajaa selustaan. Saman tien. Se oli automaatio. Tässä kunnostautui erityisesti Trevor Zegras.

Avauserässä tuo toiminta näytti hölmöltä sooloilulta. Mutta toisessa erässä Yhdysvallat paljasti korttinsa. Näitä suunnanmuutostilanteita Suomi ei kyennyt puolustamaan riittävän hyvin.

Yhdysvaltojen tapa pelata oli Suomen kannalta erittäin ärsyttävä. Suomi pääsi pelin päälle. Suomi sai luottamuksen omaan peliinsä. Peli tuntui olevan jopa liiankin hyvin kontrollissa. Näinkö se Yhdysvallat antaa pelata? Ei oltu ihan varpaillaan siihen, mitä oli tulossa.

Yhdysvallat houkutteli Suomen koviin jatkopaineisiin hyökkäysalueella. Odotti sitä, että puolustajat ajavat sisään ja syntyy pieniä epätasapainoja. Niitä Suomen pelissä on ollut. On keikuttu siinä rajamailla, että milloin riski menee hivenen yli.

Tai se odotti, että Nuoret Leijonat antaa hivenen heikkolaatuisen purkukiekon. Niitäkin on Suomella turnauksessa tullut.

Yhdysvalloilla oli pelaajamateriaalin osalta laadullinen ylivoima. Sen se käytti nerokkaaasti. Yhdysvallat luotti, että se voittaa tasavoimaisena irtokiekkotilanteita ja voi siten ampua jopa kaksi hyökkääjää kauaksi kyttäämään vastaiskua.

Yhdysvallat voitti niitä tilanteita määrällisesti riittävästi. Se loi vaarallisimmat maalipaikkansa suorista hyökkäyksistä.

Se oli opportunistista, tylyä ja tehokasta. Se oli voittavaa jääkiekkoa tässä hetkessä, tässä pelissä.

Voittavat yksityiskohdat

Suomi sai puolivälierävoitosta aimo annoksen itseluottamusta. Se näkyi heti välieräottelun alussa.

Kiekonhallinta ja eteneminen olivat laadukasta. Suomi pyöritti peliä hyökkäysalueella, mutta ei luonut sillä kuitenkaan merkittävästi. Homma pysyi Yhdysvalloilla näpeissä, vaikka Suomi näennäisesti vei peliä.

Joka tapauksessa Suomen valmennus Antti Pennasen johdolla onnistui joukkueensa valmistamisessa peliin. Suomi esimerkiksi puolusti keskialuetta tiiviisti ja pakotti Yhdysvallat avauserässä useampaan kiekonmenetykseen hyökkäyssiniviivan ylityksissä.

Yhdysvaltojen juoksevan alivoimapelin Suomi niputti taitavasti ja teki kaksi ylivoimamaalia. Kolmanteen erään, kun tarvittiin ykkössektorille lisää ryminää, sitä tuli. Maalit seurasivat perässä.

Mutta kun mennään pieniin yksityiskohtiin, Suomelta puuttui juuri ne tarvittavat palaset voittamiseen.

Toiseksi viimeisellä minuutilla Yhdysvallat pääsi hyökkäämään kolmella neljää vastaan. Ei vaarallinen tilanne, lähtökohtaisesti. Mutta oman alueen täyttö oli heikko, Yhdysvallat loi takatolpalle maalipaikan.

Siitä ei vielä osunut, mutta seuraavasta osui.

Jatkotilanteessa oman puolustusalueen täyttö petti jälleen. Samuel Helenius ei tunnistanut vaarallisinta pelaajaa ja ajautui kohti päätyviivaa. Arthur Kaliyev oli lapa auki b-pisteiden välissä ja loppu on historiaa.

Ratkaisevalla hetkellä Suomi puolusti heikosti.

Ehkä hurmos lähti viemään. Ehkä peli vei mukanaan. Voittamiseen tarvittava jämäkkyys puuttui, sittenkin.

Marginaalit ovat pienet.

 

EElmo on UUDISTUNUT!

Tilaa Elmo  edulliseen

tarjoushintaan

4 kk 35 e  

– saat  huippuluettavaa kotiin

kannettuna joka kuukausi.

Tai osta joulukuun Elmo

irtinumerona tai lue se diginä

 Lehtikuussa.