Naisten sysääminen sivuun ohjaa jääkiekkoa kohti havumetsiä

Jääkiekko

Naisten sysääminen sivuun ohjaa jääkiekkoa kohti havumetsiä

Juuso Kokkonen
TEKSTI Juuso Kokkonen
@JuusoKokkonen
JULKAISTU 8.5.2020

Suomalaisen jääkiekon pelikirja on ollut kertakaikkisen menestyksekäs, mutta nyt se on kipeästi päivityksen tarpeessa.
SM-lliga Oy perustettiin jo vuonna 1975, siis kauan ennen kuin moni muu palloilulaji teki saman eli yhtiöitti sarjatoiminnan. Jääkiekon lajiväki ymmärsi ajan hengen: kaupallisuuden ja viihteellistymisen, jotka olivat globaalisti nostamassa päätään ja syrjäyttämässä amatööriurheilun ihanteen huippu-urheilun areenoilla.
Laji oli Suomessa ammattilaistumiskehityksen aallonharjalla, kun valtaosa muusta urheiluväestä eli vielä unessa. Se haistoi yhteiskunnan ja urheilun keskeiset muutostuulet.
Se ymmärsi olosuhderakentamisen merkityksen tässä yhtälössä. Kaupunkilaisväestö siirtyi ulkokenttien reunoilta siisteihin sisähalleihin seuraamaan tuota vauhdikasta ja nopeatempoista peliä, jääkiekkoa. Se hyppäsi kaupungistumisen ja nuorisokulttuurin ytimeen.
Jääkiekko edusti nykyaikaa ja edistyksellisyyttä. Se oli ajan hermoilla etenkin 1980-, 1990- ja vielä 2000-luvulla – edellä koko suomalaista konservatiivista urheilujärjestelmää. Edistyksellisyys vei jääkiekon Suomen ykköslajiksi tuleviksi vuosikymmeniksi.
Vuosikymmen on kääntynyt 2020-luvulle, ja jääkiekko on tipahtamassa tuosta edistyksellisestä asemastaan.
Nimittäin miesvetoisessa suomalaisessa jääkiekossa ei olla nyt osattu haistaa globaalin urheilun uusimpia tuulia, naisten urheilun nousua pallopeleissä. Seuraava urheilun ammattilaistumisaalto käytäneen monessa lajissa nimenomaan naisten urheilun saralla.
Nyt pitäisi kuunnella erityisen herkästi yhteiskunnan trendejä, sillä asenteet, arvot ja toimintatavat muuttuvat yhteiskunnassa kovaa vauhtia. Olemme niin monen erilaisen muutoksen kourissa. Kyydistä voi tipahtaa nopeasti. Mitä tapahtuu muissa lajeissa, miten ne reagoivat?
Eikä tietysti kyse ole pelkästään sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Se on vain yksi osa muuttuvaa tarinaa.
Yhteiskunnassa sukupuolten välinen tasa-arvo on ollut iso aihe jo pitkään, ja urheilu seuraa yleensä pienellä viiveellä yhteiskunnallisia muutoksia. Muutos on käsillä viimeistään tässä ja nyt monessa lajissa, jossa naiset ovat olleet vuosikymmenien ajan sysättynä syrjään.
Suomalaisen jääkiekon asema ja reagointi, proaktiivisuudesta puhumattakaan, tässä kehityksessä on jopa hälyttävän heikko. Jääkiekko on unessa.
Asiassa on monta eri näkökulmaa, mutta jääkiekko voisi jo melko pienillä teoilla nostaa omaa imagoaan ja aloittaa työn, jos se aidosti haluaisi ja älyäisi.
Edes jonkinlainen reagointi olisi tapa osoittaa, että me olemme lajina ja kulttuurina osa yhteiskuntaa ja sen kehitystä.
 
Jalkapallojoukkue HJK:n kapteeni Linda Ruutu kirjoitti huhtikuun Elmossa osuvasti siitä, miksi sillä on merkitystä, että jalkapallossa naisten pääsarjan nimi muuttui Naisten Liigasta Kansalliseksi Liigaksi.
”Koska kielellä rakennetaan ajattelua ja sitä kautta maailmaa.”
Jääkiekon kieli rakentaa maskuliinista maailmaa. Sitä maailmaa, jossa oikea jääkiekko on miesten peliä, ja sitten on erikseen se peli, jota jokunen nainenkin pelaa.
Leijonat ja Naisleijonat. Liiga ja Naisten Liiga. Rauman Lukko ja Rauman Lukko Naiset.
Ja se maailma on ihan totista totta. Miehet pelaavat peliä, miehet katsovat peliä ja vähäpukeiset naiset tanssivat katsomossa miesten mieliksi. Tämä ummehtunut linjaveto on edelleen ihan arkea Liiga-hallien ja jopa miesten maaotteluiden katsomoissa.
Se maailma heijastuu myös alaspäin. Harrastajamäärissä tyttöjen ja naisten osuus on onnettoman pieni verrattuna moneen muuhun palloilulajiin.
Ihan ensimmäiseksi Jääkiekkoliiton taholta olisi brändättävä maajoukkueet uudelleen nimimuutoksilla: naisten ja miesten A-maajoukkueet. Se olisi pieni, mutta kuitenkin merkityksellinen linjaveto ja suunnannäyttö. Sarjan brändääminen olisi seuraava askel.
Jääkiekkoliiton nykyisen strategian yksi painopiste, naisten ja tyttöjen jääkiekon kehittäminen, näyttäytyy hölmössä valossa, lähinnä sanahelinänä, jos Jääkiekkoliitto ei itse käännä tasa-arvokeskustelussa uutta vaihdetta.
Antaako jääkiekon julkisuuskuva sellaisen viestin ihmisille, että laji on yhtälailla sopiva harrastus tytöille kuin pojille? Uusia tyttöharrastajia ei liene jonoksi asti, jos jääkiekko on yhtä kuin poikien ja miesten peli.
Tällä hetkellä esimerkiksi jalkapallo pesee mennen tullen kaavoihinsa kangistuneen jääkiekon sukupuolten välisen tasa-arvon saralla, vaikka sielläkin ollaan vielä matkan alkutaipaleella.
 
Jääkiekko on Suomessa urheilun ammattilaistumiskehityksen valovoimainen tähti ennen kaikkea siksi, että se on ammattilaistunut myös systeemin eli sarjaorganisaation tasolla. Vahva osakeyhtiömuotoinen miesten pääsarja on ohjannut paljon koko jääkiekkolaivaa Suomessa. Ja Liigalle on nostettava hattua siinä, miten se on onnistunut kasvamaan isoksi bisnekseksi.
Liiga ajaa voimakkaasti omia taloudellisia intressejään viihdeaspektin näkökulmasta, mutta se onkin tietyllä tavalla jarru kehitykselle. Kovin freesin ja sulavan edelläkävijän kuvaa se ei ole enää itsestään antanut. Talous, viihdebisnes ja oma hiekkalaatikko edellä mennään.
Liiga ja seurat saavat tietysti toimia niin kuin ne itse parhaaksi näkevät, mutta lajiväen on hyvä ymmärtää, että tietyllä toimintatavalla on myös tiettyjä seurauksia.
Kumpi ohjaa ajattelua: urheilu vai viihdebisnes? Jos halutaan olla urheilua, silloin on huomioitava voimakkaammin yhteiskunnalliset kehityssuunnat.
On myös ymmärrettävä oma asema ekosysteemisen ja yhteiskunnallisen perspektiivin kautta. Eivät Liiga tai suomalainen jääkiekko kokonaisuutena voi toimintaansa rakentaa kestävästi olemalla muusta urheilusta ja yhteiskunnasta erillinen saareke, oma hiekkalaatikkonsa. Tehdään yhdelle sukupolvelle ja -puolelle hirveän kiintoisa konsepti, mutta jätetään se siihen.
On ymmärrettävä, että oma menestyminen riippuu paljolti ei pelkästään oman toiminnan laadusta vaan myös koko lajin ekosysteemin. Se, että oma organisaatio tai systeemi voi kasvaa ja kehittyä, tarkoittaa sitä, että myös ympärillä olevien systeemien ja organisaatioiden tulee kasvaa ja kehittyä. Kasvun rajat iskevät auttamatta vastaan, jos ympärillä olevat toimijat tippuvat kyydistä. Puhutaan Mestiksestä, juniorikiekkoilusta ja naisten jääkiekosta – suomalaisesta jääkiekosta kokonaisuudessaan.
Onhan se tästä näkökulmasta hieman hölmöä, että tavallaan puolet väestöstä suljetaan hiljaisesti jääkiekon ulkopuolelle. Siinä porukassahan olisi nimenomaan se valtava kasvupotentiaali!
Koska Liiga on keskeinen Suomi-kiekon vetonaula, sillä on myös asemansa puolesta tietynlainen vastuu johtaa ja linjata koko suomalaista jääkiekkoa. Tai ainakin mahdollisuus. Se voi sen käyttää tai olla käyttämättä.
Kuinka monella Liiga-seuralla on samoilla nettisivuilla rinnakkain sekä naisten että miesten joukkueet ja niitä koskevat uutiset ja tiedotteet?
Naisten toiminnan kohdalla täytyy ymmärtää se, että se ei ole taloudellisesti kultakaivos heti sormia napsauttamalla. Se on ehkä ennemmin pitkän tähtäimen investointi, jolla on vaikutuksia vasta vuosien, ehkä vuosikymmenien päästä. Se on lajin brändikuvan rakentamista. Ennen kaikkea se on tärkeä linjaveto kestävän ja modernin huippu-urheilun näkökulmasta. Se on nykypäivää.
On selvää, että loppuviimein naiset joutuvat oman tiensä raivaamaan. Totta kai. Ei sitä tietä ylhäältä rakenneta valmiiksi. Mutta se, mitä ylhäällä tapahtuu, miten lajin sisällä asennoidutaan ja miten lajista viestitään, vaikuttaa erottamattomasti myös ruohonjuuritasolle. On siellä ylhäällä sitten Jääkiekkoliitto, Liiga tai Liiga-seurat.
Jos ei edes anneta sitä viestiä, että hei tässä ovat nyt naiset ja miehet saman yhteisen, tärkeän asian eli jääkiekon äärellä, on ihan turha puhua mistään muusta. Perusasiat pitää laittaa ensin kuntoon.
Onko meillä jääkiekkoa ja naisten jääkiekkoa vai jääkiekkoa? Jälkimmäinen on tie kohti kestävää huippu-urheilua, ensimmäinen kohti havumetsiä.
Jääkiekolta vaaditaan nyt sitä samaa yhteiskunnallisten tuulien haistelua kuin lajin rakennusvaiheessa. Asioita ja asenteita on kyettävä muuttamaan.
Jääkiekko voi tietysti sulkeutua yhä maskuliiniseen kuplaansa. Mutta lajin ei kannata odottaa, että se olisi tulevaisuudessa enää toimivia ajattelumalli.
Kestävän ja modernin huippu-urheilun ytimessä on se, että ollaan osa yhteiskuntaa ja sen kehitystä. Niin kuin jääkiekko oli 30–40 vuotta sitten.
Toukokuun Elmo nyt irtonumeromyynnissä Lehtipisteen myyntipisteissä ympäri Suomen ja diginä Lehtiluukussa!