Loistoratkaisu Kohoselle – mutta Kouvola olisi voinut käyttää rahansa viisaamminkin

Pesäpallo

Loistoratkaisu Kohoselle – mutta Kouvola olisi voinut käyttää rahansa viisaamminkin

Pekka Arffman
TEKSTI Pekka Arffman
JULKAISTU 20.12.2019

Toni Kohosen huimaava pesäpalloura jatkuu ensi kaudella Kouvolan Pallonlyöjissä, jonka kanssa Kohonen teki perjantaina yksivuotisen sopimuksen. Kohonen neuvotteli marras-joulukuussa myös Imatran Pallo-Veikkojen kanssa, mutta vaaka kallistui lopulta Kouvolaan.
Kohosen siirto on Kouvolalta kova veto – siitä ei ole kahta sanaa. Kouvolassa on puhuttu vakavissaan Suomen mestaruudesta ja nyt sillä on koossa joukkue, jolla on kaikki saumat pelata ainakin loppuottelussa. Itse asiassa Kouvola on tällä hetkellä paperille Joensuun jälkeen sarjan toiseksi vahvin joukkue Sotkamon ja Vimpelin heikkenemisen seurauksena. Joulun alla on turha puhua vielä suureen ääneen ensi syksyn mitalijoukkueista tai mestarista, mutta se on varmaa, että pudotuspeleistä tulee ensi kaudella aivan eri tason näytelmät kuin edellisinä vuosina. Joensuu on suurin ennakkosuosikki, mutta sitten tulee viiden seuran – Kouvolan, Vimpelin, Sotkamon, Hyvinkään ja Imatran – rintama, josta ketkä tahansa voivat olla mitaleilla.
Vaikka Kouvolaa pitääkin onnitella loppuottelutasoisen joukkueen rakentamisesta, Kouvolan toimintaa siirtomarkkinoilla pitää myös ihmetellä. Jos Kouvolassa haluttiin oikeasti tähdätä Suomen mestari-joukkueeksi, tarjolla olisi ollut kovempiakin ja Kouvolaa jopa enemmän vahvistavia pelaajia. Tuomas Jussila, Sami Haapakoski, Simo Vainikainen ja Jere Vikström olivat kaikki kesän aikana liikekannalla, ja he olisivat tuoneet joukkueesta puuttuvaa nopeutta. Kohonen täyttää kyllä paikkansa leveässä keskipalkissa, mutta Kouvolalle olisi ollut selvästi enemmän hyötyä nopeista jaloista, sillä keskipalkista olisi löytynyt joka tapauksessa riittävästi lyöntivoimaa ilman Kohostakin. Nyt joukueessa on vain kaksi oikeasti nopeaa etenijää nuorten jokereiden lisäksi – Tommi Mäentausta ja Matti Saukko, josta on kaavailtu uutta kakkosta.
Samalla tavalla myös jokeriosastolle oli tarjolla valtakunnan ehdoton eliittijokeri, Juha Niemi, mutta kuvaavaa Kouvolan kannalta on, että Niemi meni Tampereelle ja Kouvola joutui tyytymään Jere Dahlströmiin, jonka parasta ennen päivä on auttamatta takana.
Jos Kouvola olisi toiminut viisaasti, se olisi toiminut samoin kuin Joensuu – lyönyt puut uuniin jo kesällä. Nyt Kouvola joutui tyytymään syksyn viimeisiin marjoihin. Toki Kohonen ja Dahlström ovat nimekkäitä hankintoja, mutta parempaakin olisi ollut tarjolla – eikä kysymys välttämättä olisi ollut edes pelkästään rahasta.
Kouvola voi lopettaa myös ianikuiset puheet joukkueen nuorentamisesta. 44 vuotta ja 40 vuotta ensi vuonna täyttävien pelaajien hankkiminen ei varsinaisesti vastaa puheita joukkueen nuorentamisesta. Toki viime kaudella Koplan riveissä nähtin uutta verta, mutta sitäkin nähtiin kesällä enemmän pakon edessä kuin nuorennusleikkauksen innoittamina.
Kohosen kannalta siirto Kouvolaan on erinomainen veto. Hän viihtyi vuosina 2007-2010 erinomaisesti Kouvolassa. Kohonen pystyy huuhtomaan nyt historiaan myös vaikean viimeisen kautensa Sotkamossa ja hyyhmäiseksi jääneen kautensa Oulun Lipon Ykköspesis-miehistössä. Tässä kohtaa Kohoseen kannattaa kuitenkin asennoitua uudelleen. Hän ei ole enää eikä häntä pidä arvioida enää lukkarina, vaan ulkopelaajana ja sisäpelaajana. Ulkona Kohonen menee Kouvolan linjaan kolmospuolelle. Hän on edelleen erinomainen ottamaan kiinni palloa ja lukemaan lyöntejä, ja hänen kätensä on edelleen piiskamainen. Kiteellä 90-luvun puolivälissä Kohonen oli jäätävä avokädellä pompusta tappaja joutuessaan pelaamaan ulkona. Kohonen ei välttämättä ole enää yhtä sähäkkä liikkumaan kuin ennen, mutta hän täyttää vuorenvarmasti ruutunsa ulkokentällä. Myös sisällä Kouvola voi luottaa Kohoseen. Hän ei välttämättä lyö uusia lyötyjen ennätyksiä, mutta Kohonen pystyy lyöntinsä tarkkuuden ja kylmäpäisyytensa ansiosta lyömään kriittisiä jakson avaavia ja jakson ratkaisevia lyöntejä.