Korona paljastaa urheilujohtamisen fiaskon –	”Urheilulla ei mitään tarjottavaa yhteiskunnalle”

Muu urheilu

Korona paljastaa urheilujohtamisen fiaskon – ”Urheilulla ei mitään tarjottavaa yhteiskunnalle”

Jukka Rönkä
TEKSTI Jukka Rönkä
@JukkaRonka
JULKAISTU 24.5.2020

Urheilutapahtumien tiukat katsojamäärärajoitukset ovat saaneet urheiluväen hermostumaan. On koettu, että urheilua kohdellaan nyt täysin epäreilusti.

Pienelle terassille voidaan ahtaa ihmisiä kovin tiheästi, vastaavasti isollekaan stadionille ei päästetä yli 500 ihmistä.
Elmo-lehden toimituspäällikkö Jari Kupila muistuttaa kuitenkin, että vaikka hermostuminen on sinänsä ihan aiheellistakin, kritiikin kärki tulisi nyt kohdistaa poliittisten päättäjien sijasta urheilun omaan johtajuuteen.

”Kaikki mitä koronan kanssa nyt tehdään, perustuu yhteiskunnallisen kokonaisedun arviointiin. Urheilu on epäonnistunut totaalisesti oman yhteiskunnallisen merkityksensä ja tarpeellisuutensa perustelemisessa päättäjille. Siksi kesä alkaa tilanteessa, jossa minkä tahansa ravintolaterassin ja minkä tahansa urheilukatsomon vertailusta tulee kieltämättä kummallinen olo.”
Kupilan mielestä suomalainen urheilujohtajuus on syyllistynyt kevään aikana vanhaan perisyntiin, omien ongelmiensa esittelyyn ja avustusten vaatimisiin – sen sijaan että olisi keskitytty sanoittamaan ne perusteet, joiden vuoksi yhteiskunnan kannattaisi urheilua koronapaineissaan auttaa.

Urheilu on näyttäytynyt yhtenä niistä monista porukoista, jotka kiljuvat apua, mutta ilman selkeää tarinaa siitä mitä urheilun avulla yhteiskunnalle tuotetaan.

”Korona iskee nyt kaikkiin. Koko yhteiskunta saa tässä nyt turpiinsa. Se, että itketään ulospäin kuinka monta kymmentä miljoonaa urheilu nyt menettää, hukkuu tässä kuorossa koko yhteiskunnan yhteiseen ahdistukseen. Ongelmien osoittelu ei tee urheilusta tässä mitenkään erityistä ongelmakohdetta. Nyt pitäisikin päinvastoin pyrkiä kertomaan mitä yhteiskunta saisi, jos urheilun toimintaedellytyksien tarpeellisuutta huomioitaisiin päätöksenteossa enemmän. Juuri nyt urheilun puheista ei välity tämä näkökulma. Se, että tukirahaa ei ole enempää, voi tietysti olla realiteetti, joka ei millään paremmillakaan perusteilla tässä tilanteessa muuttuisi, mutta tähän katsojamäärien rajoitukseen olisi pitänyt pystyä vaikuttaa tehokkaammin.”

Kupila käsittelee tuoreessa Rata Auki – suomalaisen urheilun 100 läpimurtoa -kirjassaan varsin laajasti suomalaista urheilujohtajuutta ja sen historiallista taustaa. Kupila näkee urheilun kohtelun kevään ja kesän 2020 koronatukien ja -rajoitusten kokonaisuudessa loogisena jatkumoa yli vuosisadan mittaiselle perinteelle

”Urheilujohtajien toiminta, siis kun puhutaan valtakunnallisesta ja koko urheilun yhteisestä johtamisesta, on ollut Suomessa strategisesti sekavaa ja perusteluissaan löysää jo vuosikymmenten ajan. Valitettavasti tämä sama on tullut räikeästi esiin myös koronakevään toiminnassa. Aivan kuin urheilulla ei olisi yhteiskunnalle mitään erityistä tarjottavaa. Kuitenkin urheilu voisi olla erittäin hyvä apu koronan tuomien henkisten haasteiden purkamisessa – kaikista siihen liittyvistä sosiaalisista, työllistävistä ja taloudellisista toimintaa piristävistä ulottuvuuksista puhumattakaan.”
Kupila muistuttaa, että urheilun yhteiskunnallisen perustelun onnettomuus on ennen kaikkea valtakunnallisen tason, lajiliittojen – ja nykytilanteessa etenkin Olympiakomitean – ongelma.

”Paikallisesti tilanne on paljon parempi. Suomessa on pitkä historia paikallisen urheilutoiminnan johtamisen osaamisesta. Paikallinen perustelu omalle toimintaympäristölleen on Suomessa monessakin kohdassa toimiva. Siksi koko suomalaisen urheilun dynamiikka kumpukaakin pitkälti paikallisen toiminnan ja lajitason arkiviisaudesta. Näissä isoissa koko yhteiskunnan kysymyksissä tarvittaisiin kuitenkin myös valtakunnalliselta urheilun kokonaisuuden johtamiselta huomattavasti osaavampaa otetta.”

Tilaa ”Rata auki! – suomalaisen urheilun 100 läpimurtoa” -kirja ja Elmo-lehti huippuedulliseen yhteishintaan tästä tai pelkkä kirja tästä!