Jyväskylän Kiri on tervetullut takaisin pesäpallokartalle, mutta yksi asia hiertää pesispiirejä

Jyväskylän "vanhan" Kirin viimeiseksi kaudeksi Superpesiksessä jäi kausi 2016, jonka jälkeen se suljettiin taloudellisten syiden vuoksi sarjasta. Uusi Kiri perustettiin torstaina.

Pesäpallo

Jyväskylän Kiri on tervetullut takaisin pesäpallokartalle, mutta yksi asia hiertää pesispiirejä

Jyväskylän Kiri 2020 hakee suoraa sarjapaikkaa Ykköspesikseen, mikä ei miellytä kaikkia.

Pekka Arffman
TEKSTI Pekka Arffman
JULKAISTU 10.7.2020 | KUVAT Juha Tamminen

Jyväskylän Kirin perimän päälle perustettu uusi seura, Jyväskylän Kiri 2020, herättää pesäpallopiireissä ristiriitaisia tunteita. Kukaan ei vastusta uuden seuran perustamista ja Kirin uutta tulemista, mutta kaikki eivät hyväksy sitä, että torstaina perustettu seura saisi suoraan paikan Ykköspesiksestä. Myöskään suunnitelmat Ykköspesis-paikan lunastamisesta Laukaan Urheilijoilta eivät ole ottaneet tuulta taakseen.

Kysymys siitä, pitäisikö uudelle seuralle antaa suoraan paikka Ykköspesiksessä, ei ole helppo.

Vanha Jyväskylän Kiri on 7-kertainen Suomen mestari ja Jyväskylä on perinteinen pesäpallopaikkakunta, jossa ympäristökunnat mukaan lukien asuu lähes 200 000 asukasta. Jyväskylä olisi juuri sellainen suuri kaupunkikeskus, jonne pesäpallon pitäisi juurtua – tai oikeammin palata, sillä pesäpallo aloitti aikoinaan valloitusretkensä juuri Helsingin, Lahden ja Jyväskylän kaltaisilta paikkakunnilta. Jyväskylän vetovoimaa lisää se, että Jyväskylä on tunnettu opiskelukaupunki ja kaupungista löytyy muun muassa huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU.

Kaiken lisäksi Jyväskylän kesässä olisi tilaa miesten Superin joukkueelle Kirittärien naisjoukkueen rinnalla, sillä Veikkausliigassa käynyt JJK pelaa tällä hetkellä jalkapallon Kakkosessa.

Tässä mielessä soisi, että Jyväskylän paluuta miesten Superin kartalle tuettaisiin ja turhat esteet raivattaisiin tieltä pois. Mutta tässä kohtaa on oltava kuitenkin tarkkana: sääntöjen pitää olla kaikille samat ja jos Kirille annetaan suoraan paikka Ykköspesiksessä, silloin vastaavanlaisen ratkaisun pitäisi olla kaikille muillekin seuroille mahdollinen samoin ehdoin.

Puheisiin tullut maltti, samoin suunnitelmiin

Kun Kirin hankkeesta alettiin ensimmäisen kerran kuiskia, puheissa oli suureellinen sävy. Puhuttiin, että Jyväskylään koottaisiin saman tien joukkue, joka nousisi heti avauskaudellaan 2021 miesten Superiin ja menestyisi heittämällä Superissa jo kaudella 2022.

Nyt puheisiin ja suunnitelmiin on tullut kuitenkin maltillisempi äänensävy. Nyt ei puhuta enää Jesse Eskelisen ja Jere Vikströmin kaltaisista pelaajista, vaan pelaajista, jotka olisivat valmiita pelaamaan uudessa seurassa ensisijaisesti siksi, että he asuvat Jyväskylän seudulla tai haluavat itse pelata uudessa seurassa. Prototyypiltään tällainen pelaaja olisi esimerkiksi entinen kiriläinen Ville Kotro, joka asuu Jyväskylässä ja pelaa tällä kaudella Jyväskylän Lohen suomensarjajoukkueessa.

Jyväskylän pesäpallohistoria on osoittanut, että pelkät hienot ja pitkät pesäpalloperinteet eivät vielä riitä.

Uuden seuran puheenjohtaja, entinen lyöjäjokeri Juha Kalajanniska, on korostanut, ettei Jyväskylään lähdetä kokoamaan joukkuetta suurella rahalla – ja tavoitteena on pelata mitaleista vasta kymmenen vuoden päästä. Kalajanniska on korostanut myös sitä, että jos paikkaa Ykköspesiksessä ei saada, uusi seura aloittaa silloin toimintansa suomensarjasta.

Sinällään nousu Ykköspesiksestä ei olisi uudelle seuralle mitenkään ylivoimainen tavoite, sillä Ykköspesis on varsin keskinkertainen ja joinakin vuosina jopa aneeminen sarja, jossa pelaa yleensä vain kaksi tai kolme nousua tavoittelevaa joukkuetta. Jos ja kun Oulun Lippo nousee ensi kaudeksi Superiin, Ykköspesiksen ainoat vakavissaan nousua tavoittelevat seurat olisivat ensi vuonna Kuopio, Hamina ja tietyin varauksin Alajärvi – ellei joku tämän kauden Superin seuroista lähtisi vapaaehtoisesti hakemaan vauhtia Ykköspesiksestä.

Todellinen haaste on osaaminen

Paljon suurempi haaste uudelle seuraorganisaatiolle on tulevaisuus. Jyväskylän oma pesäpallohistoria on osoittanut, että pelkät hienot ja pitkät pesäpalloperinteet eivät vielä riitä. Tarvitaan aitoa pesäpalloilullista osaamista ja ennen kaikkea aitoa osaamista seuran pyörittämisestä ja markkinoinnista. Hipposta ei saada täyteen – puhuttiinpa sitten nykyisestä tai jossakin tulevaisuuden hämärissä olevasta uudesta Hippoksesta – pelkästään sillä, että Keskisuomalaiseen laitetaan otteluilmoitus.

Haasteen suuruudesta saa hyvän kuvan katsomalla Joensuun yleisökeskiarvoja. JoMa on voittanut kahdella edellisellä kaudella Suomen mestaruuden ja pelaa kotiottelunsa Joensuun keskustassa olevalla upealla Kerubi Stadionilla, mutta sen runkosarjan otteluiden keskiarvot ovat olleet kumpanakin vuonna vain 1600 katsojaa.

Tässä mielessä maltin lisääntyminen uuden Kirin puheissa ja suunnitelmissa on tervetullut asia. Kunnianhimoa pitää toki olla, mutta kunnianhimo on irti päästyään vaarallinen isäntä – kuten on nähty Oulussa ja kuten nähtiin 2010-luvulla Jyväskylässä, kun Jyväskylän Kiri suljettiin kauden 2016 jälkeen miesten Superista talousvaikeuksien vuoksi ja se ajautui vuotta myöhemmin konkurssiin.

Toivottavasti maltti ja terve järki pysyvät päässä tällä kertaa. Kalajanniskan puheet ja kokeneen bisneskonkarin Sami Kettusen saaminen uuden seuran taustajoukkoihin ovat hyviä signaaleita siitä, että hanke on rakentumassa vahvalle ja terveelle pohjalle.

 

Tilaa Elmo edulliseen tarjoushintaan tästä,  ja varmista, että saat jatkossa kaiken Elmon  digisisällön  ja lähes 100-sivuisen lukupaketin kotiina kannettuna joka kuukausi yhdellä ja samalla tilaushinnalla.

 

Lue heinäkuun Elmo ostamalla digilehden irtonumero Lehtiluukusta tai painettu lehti irtonumerona Lehtipisteestä