Jääkiekko näytti hauistaan Forssan Mestis-hankkeessa – jalkoihin jäivät vanhukset ja paloasema

Jääkiekko

Jääkiekko näytti hauistaan Forssan Mestis-hankkeessa – jalkoihin jäivät vanhukset ja paloasema

Juuso Kokkonen
TEKSTI Juuso Kokkonen
@JuusoKokkonen
JULKAISTU 19.5.2020

Perinteikkäälle Forssan Palloseuralle myönnettiin paikka Mestikseen kaudeksi 2020–2021.
Suomi-sarjan välieriin edenneillä seuroilla oli mahdollista keväällä hakea Mestis-lisenssiä, kun karsintoja ei pelattu koronavirustilanteen vuoksi. Siihen mahdollisuuteen tarttuivat Kiekko-Espoo sekä FPS. Molemmille paikka lopulta myönnettiin, ensin Kiekko-Espoolle ja lisäselvittelyjen jälkeen myös FPS:lle. Näin Mestiksen joukkuemäärä nousee 12:sta 14:ään.
Forssan Palloseuran kevät on ollut monivaiheinen.
Ei liene yllätys, että seura on talousvaikeuksissa, on ollut jo pitkään. Forssan Lehden mukaan Forssan Palloseura ry:llä on velkaa yli 200 000 euroa, josta yli 60 000 euroa Forssan kaupungille.
Kurja taloustilanne ei ole poikkeus Mestis-seurojen keskuudessa. Siinä mielessä FPS istuu hyvin samaan kööriin muiden seurojen sekaan. Eivät Mestiksessä mitään kultakaivoksia seurat ole.
On toki syytä miettiä, millaista kuvaa annetaan ulospäin ja toimintakulttuuria Jääkiekkoliitto patistaa seurat rakentamaan. Jos tyydytään siihen hokemaan, että jääkiekko on huonoa bisnestä, velkaa tulee, mutta tässä teille silti Mestis-paikka, niin sitten se myös on huonoa bisnestä ja velkaa tulee. Se synnyttää laiskaa toimintakulttuuria, jossa ei tarvitse tehdä ihan kaikkea ja kääntää jokaista kiveä. Sen sijaan jos oikeasti vaadittaisiin seuroilta tiukempaa ja kestävämpää talousotetta, se pakottaisi seurat miettimään ratkaisuja: miten brändätään, myydään, hankitaan kumppaneita, täytetään halli ja niin edelleen. Monella Mestis-seuralla olisi siinä aika paljon tekemistä.
Mutta tämä nykytila on tietysti seurausta pitkältä ajalta, eikä kelkkaa käännetä tuosta noin vain, kun homma on kumuloitunut tähän pisteeseen vuosia. Kysymys on yhtä Forssan Palloseuraa suurempi.
Maaliskuussa FPS antoi ymmärtää, että taloudellinen ahdinko on päässyt pahemmaksi kuin kenties koskaan aiemmin. FPS käynnisti ”Pelasta Palloseura” -kampanjan, jolla se keräsi rahaa, jotta pelaaminen ensi kaudella edes Suomi-sarjassa olisi mahdollista.
Jos kuitenkin Jääkiekkoliiton lisenssikomitea on katsonut joitain viikkoja kampanjan käynnistymisen jälkeen, että seuralla on taloudelliset edellytykset pelata Mestistä, voi tietysti miettiä oliko FPS:n kampanja silmänkääntötemppu. Ei kävisi eikä pitäisi käydä järkeen, että Mestis-paikka myönnetään seuralle, joka on niin suossa, että fanien piti tulla pelastamaan pelaaminen Suomi-sarjassa.
Taloutta mielenkiintoisempi seikka FPS:n Mestis-paikassa on kaupungin jäähallin kaukalohanke.
Forssan jäähallissa ei ole joustokaukaloa. Mestis-lisenssin yhtenä vaatimuksena on, että joukkueen kotihallissa on oltava nykyaikainen joustokaukalo. Sellainen ei ole ilmainen: Forssaan sellaisen pystyttäminen maksaa 120 000 euroa. Tiukalla aikataululla, koronan kiristävässä talousahdingossa ja epävarmuudessa sellaisen hankkiminen tuntui epätodennäköiseltä.
Lähtökohdat Forssan Mestis-hakemukselle eivät siis olleet optimaaliset, lähinnä kaukana sellaisista. Mutta niin vain FPS pelaa Mestistä ensi kaudella, ja jäähallia komistaa pian uusi kaukalo.
Jääkiekko näytti, kuinka vahvassa asemassa se tässä maassa on. Kuinka sen lonkerot ylettyvät yhä tehokkaasti kunnallispolitiikkaan. Kuinka rahaa kaivetaan yhteisestä kassasta, kun sitä tarvitaan.
Jääkiekko on ollut Suomen urheilun ehdoton ykkönen mitä tulee lobbaamiseen. Se aloitti jo 1970-luvulla systemaattisen vaikutustyön kuntapäättäjiin, ja se työ näkyy edelleen.
Ja tietysti tämä osoitti, kuinka iso asia FPS forssalaisille on. Joustokaukalohanke runnottiin muutamien eri vaiheiden jälkeen rivakasti kaupungin päätöksentekoelimissä läpi. Päätös herätti myös närää, vaikka tietysti moni sitä kiitteli.
120 000 euroa maksava kaukalohanke maksetaan siis kokonaan kaupungin pussista. Hankkeen tieltä saavat väistyä paloaseman jäähdytyslaitteisto ja palvelukeskuksen kosteusvauriokorjaukset.
Jos asiaa mietitään tylyn järjestelmällisesti, ei kaupungin näkökulmasta joustokaukalon hankkiminen tässä tilanteessa olisi pitänyt olla millään muotoa järkevää. Ensinnäkin tuo raha on pois nyt monesta muusta, isossa kuvassa tärkeämmästä. Kaupunki ei ollut varautunut investointiin tällaisella aikataululla.
Peli pelattiin ovelasti. Kaupunki jäi puun ja kuoren väliin. Kun Jääkiekkoliiton lisenssikomitea ei myöntänyt heti ensiyrittämällä FPS:lle Mestis-paikkaa, vaan 30. huhtikuuta komitea ilmoitti, että ”Forssan Palloseura ry:n osalta lisenssikomitealla ei ollut toistaiseksi edellytyksiä tehdä päätöksiä”, oli selvä, mistä asia jäi kiikastamaan: joustokaukalosta.
Tarvittaisiin siis Forssan kaupungin hallituksen ja sitten valtuuston päätös joustokaukalon hankkimisesta. Ja jos sellaista ei tulisi, vastustajat voisi leimata urheilun ja jääkiekon vihaajiksi, vaikka kysehän ei ole vihasta, vaan yhteisten varojen järkevästä, suunnitelmallisesta ja tarkoituksenmukaisesta suuntaamisesta.
Vuonna 1988 rakennettu Forssan jäähalli on perusteellisen remontin tarpeessa, ja sen remontin yhteydessä oli tarkoitus päivittää myös kaukalo. Mutta se on, tai siis oli, pidemmän tähtäimen suunnitelma, jonkun vuoden sisällä. Nyt kaukalonvaihdon yhteydessä on noussut esiin myös huolia siitä, miten vanhan jäähallin jäähdytysputkistot kestävät työn. Onko edessä suunniteltua isompi lasku?
Eletään poikkeuksellisia aikoja koronavirustilanteen myötä. Ensinnäkin se kiristää entisestään kuntien taloutta Suomessa. Jääkiekko on toki tärkeä asia, mutta kunnilla on jääkiekon olosuhteisiin panostamista tärkeämpiäkin tehtäviä, joihin panostaminen resurssiniukkuudessa pitäisi olla kuitenkin ensisijaista. Toisekseen, koska koronavirus on ja elää keskuudessamme todennäköisesti vielä pitkään, kukaan ei osaa sanoa, miltä maailman tilanne näyttää ensi syksynä. Pelataanko jääkiekkoa ja pelataanko sitä yleisölle?
Mutta jääkiekko ei usein toimi järjen, maltin ja pitkän tähtäimen ajattelun mukaisesti. Jääkiekko on tunnetta, hektisyyttä ja hetkessä elämistä. Forssassa oli tärkeää saada kaikki, nyt ja heti, vaikka olosuhteet ympärillä kuinka kertoisivat, että vetäkäähän hetki jarrua.
Kun kuitenkin jääkiekko on kietoutunut vahvasti päättäviin elimiin kaupungissa, tässä on lopputulos. Muille lajeille löytyy niukalti rahaa, mutta kun on kyseessä FPS:n Mestis-paikka, rahaa löytyykin 120 000 euroa kaukalon uusimiseen.
Täytyy nostaa hattua niille toimijoille, jotka tekivät töitä lyhyessä ajassa Mestis-hankkeen ja kaukalouudistuksen eteen. Onhan tämä suorituksena kova!
Mestis-paikka on varmasti kaupungille iso juttu, mutta ei se sarja erityistä valovoimaa ja tähtiloistoa Forssalle ja sen jääkiekolle valtakunnallisesti tuo. Pienen nosteen forssalainen kiekko saa kyllä, ja FPS tehnee todennäköisesti jatkossa yhteistyötä jonkun Liiga-seuran kanssa, mikä toivottavasti urheilullisesti nostaa tekemistä.
Tulee silti muistaa, että Mestis on näivettynyt puoliammattilaissarjaksi, joka ei valtamedioiden kiinnostusta herätä eikä otsikoissa paistattele. SM-liiga on syönyt elintilaa. Yleisömäärät ovat pudonneet viime vuosina rajusti.
 
 

Tilaa ”Rata auki! – suomalaisen urheilun 100 läpimurtoa” -kirja ja Elmo-lehti huippuedulliseen yhteishintaan tästä tai pelkkä kirja tästä!