Hongan rumien talouslukujen takana on paljon suurempi kysymys kuin pelkkä putkistadion

Hongan kotiotteluihin olisi mahtunut enemmänkin katsojia viime vuosina.

JalkapalloVeikkausliiga

Hongan rumien talouslukujen takana on paljon suurempi kysymys kuin pelkkä putkistadion

Tarina on tuttu: Espoo, palloilu ja talousvaikeudet. FC Honka kaipaa kipeästi uutta stadionia, mutta olisiko siitäkään espoolaisen pääsarjajalkapalloilun pelastajaks

Juuso Kokkonen
TEKSTI Juuso Kokkonen
@JuusoKokkonen
JULKAISTU 17.6.2020 | KUVAT All Over Press

Espoolaisella pääsarjajalkapalloilulla ei mene taloudellisesti lujaa. Tuoreesta tilinpäätöksestä selvisi, että Esport Honka Oy teki vuonna 2019 peräti 1,4 miljoonaa euroa tappiota. Vuonna 2018 miinusta tuli miljoonan euron verran.

Hongan heikkoa taloutta selitetään osin sillä, että nykyinen stadion Espoon Tapiolassa on niin heikko, että siellä pelaaminen ei tuo riittävää kassavirtaa.

Uudesta stadionista odotetaan pelastajaa. Sitä on odotettu pitkään. Jo Pallohonka Oy:n aikoina Hongassa odotettiin stadionia kuin kuuta nousevaa. Eikä sitä koskaan tullut. Tuli Pallohonka Oy:n konkurssi.

Uuden stadionin on kuitenkin määrä rakentua Tapiolaan muutaman vuoden sisällä, ellei kaupunki peru aiemmin tekemäänsä päätöstä. Historia huomioiden ehkä tähän stadioniin on syytä asennoitua siten, että älä usko ennen kuin näet. Toki tulihan se metrokin Espooseen lopulta.

Mutta olosuhteita isompi, se kaikkein tärkein, kysymys tässäkin espoolaisen joukkuepalloiluvirityksen yhteydessä on, että onko tässä nyt mitään järkeä. Onko Espoossa jalkapallokulttuuria? Onko Espoo jalkapallokaupunki, joka tarvitsee stadionin?

Olisiko stadion se käänteentekevä askel espoolaiselle jalkapallolle?

Suomessa on jonkinlainen ajatteluvinouma mitä tulee urheilun olosuhteisiin. Se ei koske pelkästään jalkapalloa. Luullaan, että kun olosuhteet laitetaan ensin kuntoon, ihmisiä sitten tulla tupsahtaa ja toiminta kääntyy päälaelleen. Heikkojen olosuhteiden taakse on aina helppo piiloutua, vaikka ne eivät edes niin heikkoja olisi.

Espoolainen urheilu tuntuu olevan enemmän yksittäisten innokkaiden tekijöiden viritelmiä ja visioita kuin varsinaisia espoolaisia kansanliikkeitä.

Espoossa toki ovat. Tapiolan telinekatsomot ovat kerrassaan heikko näky suomalaisessa pääsarjajalkapalloilussa. Mutta silti tuntuu, että se on vain tekosyy. Kyllä niistäkin katsomoista jalkapalloa ihan mukavasti katsoo, jos se itse jalkapallo ja Honka seurana kiinnostavat riittävästi.

Jos Honka olisi oikeasti niin kova juttu Espoossa, että sille ihan oikeasti pitäisi uusi stadion pystyttää, näiden telinekatsomoiden olisi pitänyt natista jo liitoksistaan viime vuodet, kun tulijoita olisi ollut enemmän kuin paikkoja tarjolla.

Näin ei ole ollut kuin yksittäisissä poikkeustapauksissa, lähinnä paikallispeleissä HJK:ta vastaan. Se pienikin katsomo on seissyt toisinaan peleissä puolityhjänä. Yleisömäärissä mitattuna Honka sijoittui viime kaudella Veikkausliigan alempaan keskikastiin. Urheilullisesti kyseessä on yksi sarjan kärkijoukkueita.

On sitten vaikea mennä perustelemaan asiaa riittävän ponnekkaasti Espoon kaupungille, että tässä todella tarvittaisi isompi ja parempi stadion meille, kun nykyinenkään ei ole täynnä. Kun näyttää ulospäin siltä, että Honka ei ole kovin merkittävä juttu Espoossa. Stadionhanke on ollut jumissa Espoossa toistakymmentä vuotta ja kaupungin suhtautuminen siihen nihkeää. Sille on varmasti syynsä.

Suomalaiset ovat ilmeisesti mukavuudenhaluisia. Tai sellaista kuva meistä rakentuu, kun olosuhteet ovat puheen keskiössä. Olosuhteiden taakse piiloudutaan, kun ei viitsitä katsoa muuta. Toki olosuhteilla on merkitystä, paljonkin. On eri katsoa jalkapalloa hyvältä stadionilta kuin heiluvista telineviritelmistä. Stadion ja olosuhteet ylipäänsä ovat, tai niiden pitäisi olla, kuitenkin se kirsikka kakun päällä. Kakun pohja koostuu kulttuurista, yhteisöstä ja siitä itse pelistä.

Siitä, että sillä itse ydintoiminnalla on laajemmin jotain merkitystä isolle määrälle ihmisiä. Sillä, että voittaako vai häviääkö Honka, on merkitystä. Sillä, että tänään on kotipeli, on merkitystä. Jos tuote rakentuu tukipalveluiden kuten olosuhteiden eikä itse ydintuotteen eli urheilun varaan, ollaan aika heikoilla jäillä.

Kiinnostaako jalkapallo espoolaisia? Kiinnostaako espoolainen jalkapallo espoolaisia? Herättääkö Honka Espoossa mitään tunteita? Näihin kysymyksiin pitäisi osata vastata ennen kuin puhutaan stadioneista.

Historia huomioiden nämä ovat myös ensisijaisen tärkeitä kysymyksiä Espoossa. Joukkuepalloilut kun eivät ole kaupungissa ottaneet tuulta purjeisiin. Esimerkiksi jääkiekossa Espoo Blues huippuolosuhteineen ajautui konkurssiin 2016. Sitten meni pari vuotta myöhemmin Espoo United. FC Honkaa aiemmin pyörittänyt Pallohonka Oy asetettiin konkurssiin vuonna 2015.

Nykyiseen Honkaan syytää rahaa puheenjohtaja Färid Ainetdin. Kunnioitettavaa touhua, mutta mesenaatteja ja puuhaihmisiä on espoolaisessa urheilussa nähty aiemminkin.

Espoolainen urheilu tuntuu olevan enemmän yksittäisten innokkaiden tekijöiden viritelmiä ja visioita kuin varsinaisia espoolaisia kansanliikkeitä.