HJK:n suurlupauksen maalitili yhä avaamatta – "Paikkoja olisi ollut useampaankin maaliin"

Yleinen

HJK:n suurlupauksen maalitili yhä avaamatta – "Paikkoja olisi ollut useampaankin maaliin"

Jukka Rönkä
TEKSTI Jukka Rönkä
@JukkaRonka
JULKAISTU 26.6.2019

Odotukset HJK:n hyökkääjää Eetu Vertaista kohtaan olivat kauden alussa isot ja hän alkoikin saamaan erittäin paljon vastuuta. Vertainen on itseasiassa koko Veikkausliigan kaikista pelaajista 58. eniten minuutteja pelannut pelaaja. Vertaisella on tilillään lähes tuhat minuuttia jalkapalloa tällä kaudella. Hän on pelannut minuuttinsa HJK:n keskushyökkääjänä.
Vertainen ei ole tehnyt kuitenkaan vielä maaliakaan tämän kauden Veikkausliigassa. Hänellä on henkilökohtaista maaliodottamaa useammankin maalin edestä, mutta viimeistely ei ole toiminut. Positiivista pelaajan ja joukkueen kannalta on se, että 20-vuotias kärkipelaaja on ollut paikoilla. 25 laukauksesta Vertainen on laukonut maalia kohti 13 kappaletta, mutta verkko ei ole heilunut. Mukana on yksi hukattu rangaistuslaukauskin.
Koska paikkoja – ja nimenomaan laadukkaita paikkoja – on ollut, on kysymys viimeistelyn tehosta. Maalinteon vaihehan koostuu pallottoman pelaajan laadukkaasta liikkumisesta maalintekoalueelle, pallollisen pelaajan päätöksenteosta sekä pallon siirtämisestä verkon perukoille läpi peittävien puolustajien tai ohi vastassa olevan maalivahdin.
Vertaisen henkilökohtainen maaliodote kertoo, että paikkoja on ollut useampaankin maaliin. Vertaisen kohdalla maalimääriä jarruttava tekijä ei siis ole liikkuminen tai päätöksenteko, vaan pallon saaminen verkkoon. Kyse on liikkumisen ja päätöksenteon hienovaraisesta jalostamisesta, mutta viimeistelyn rajusta hiomisesta. Vertaisen kannattaa hakeutua entiseen tapaan paikkoihin, mutta kiinnittää viimeistelyssä huomiota muutamaan seikkaan.
Vertainen on mokaillut maalipaikkoja hyvin monin eri tavoin. Otetaan esimerkiksi HJK:n kolme ottelua, joissa Vertaisella oli runsaasti laadukkaita maalipaikkoja. KPV-kotiottelussa Vertainen veti maalin ohi ykkösmaalintekoalueelta pitkän kuljetuksen ja jalan avauksen jälkeen. Samassa ottelussa hän puski ykkösmaalintekoalueelta vapaasta paikasta yli maalin. RoPS:ia vastaan Vertainen kaksi nelosmaalintekoalueen laukausta, joista toinen oli volley-potku oikealla jalalla ja toinen jalan avauksen jälkeinen vasurin kuti. Kolmas hyvä paikka hänelle siunaantui Riku Riskin syötöstä kakkosmaalintekoalueelle, kun hän sai yrittää yhdellä kosketuksella kaksi vertaa maalivahdin ohitusta.
IFK Mariehamnia vastaan Vertainen mokasi pilkun, kakkosalueen vapaan saksipotkun sekä kakkosalueen laukauksen, joka painui maalin yläriman keskikohtaan.
Vertaisella on viimeistelyssään pelikäsityksellisiä ja teknisiä häiriöitä liittyen viimeistelyn malleihin. Kyse ei ole tahdosta ja maalinteon vimmasta. Ne Vertaisella on huippuluokkaa. Kyse on viimeistelyyn tarvittavan teknisen mallin valitsemisesta ja sen teknisestä laadusta.
Ensimmäinen asia on se, että Vertainen ei sijoita. Hänellä on yksi vaihde ja se on potkaista oma reisi tyhjäksi läpi pallosta. KPV-ottelun puolittaisessa läpiajossa olisi pitänyt ottaa voima pois ja tökätä pallo maalivahdin jalan vierestä verkkoon. RoPS-ottelun tuplayrityksessä hän valitsi periaatteessa oikean mallin, eli jalan sisäsyrjän käytön, mutta laukoi kaksi kertaa keskelle ja maalivahdin käsien korkeudelle. Hänen olisi pitänyt mennä pallon päälle, osua ”pallon nenän” sijaan ”pallon otsaan” ja pitää laukaus matalana.
IFK Mariehamn-ottelussa häiriöt olivat vieläkin ilmeisempiä. Rangaistuspotku. Vertainen valitsi laukauksen oikeaan alanurkkaan, jota maalivahti Oskari Forsman malttoi odottaa. Silloin laukaus on saatava riittävän nurkkaan. Nyt laukaus jäi maalivahdin peittoalueelle, eli liian keskelle.
Saksipotku 83. minuutilla. Tässä Vertainen valitsi väärän viimeistelyn mallin. Hän oli vapaana boksissa, jolloin oikea malli olisi ollut ottaa pallo haltuun ja sijoittaa se maalin alanurkkaan.
Kakkosalueen ylärimaan osunut laukaus. Tässä Vertainen oli periaatteessa jalan avauksen jälkeen maalivahdin kanssa kahden. Hän teki saman erheen, kuin RoPS-ottelun tuplamokassa, eli veti ylös ja kaiken lisäksi keskelle. Tällaisissa maalipaikoissa tila ei ole keskellä ja ylhäällä, vaan sivulla ja alhaalla.
Kun hyökkääjä pääsee laadukkaille maalipaikoille, hän tekee valtavan paljon asioita oikein. Hän osaa liikkua ja hän osaa tehdä valtavasti oikeita päätöksiä. Jotta maalimäärä Vertaisella kasvaa, on kahden asian muututtava. Yksi asia on pääkoppa ja sen yhteys huonoon onneen. Maalinteossa on taidon lisäksi kyse mentaalisista ja sattumaan liittyvistä asioista. Vertaisen on saatava suorittamiseen onnistumisten kautta rentoutta.
Toinen asia on viimeistelyn mallin parempi valinta. Kun on paikka sijoittaa, Vertaisen on sijoitettava. Kun on paikka sijoittaa nimenomaan alas, on pallo sijoitettava alas. Tätä päätöksentekoa helpottaisi, jos Vertaisella olisi kullekin maalintekoalueelle ja maalipaikan tyypille vakioitu viimeistelyn malli.
Tämän jälkeen kyse on oikeanlaisista toistoista. Asia on loppupeleissä siis yksinkertainen: Vertaisen maalimäärän tulee ratkaisemaan se, millaisen määrän oikeanlaisia toistoja hän arjessaan tekee. Oikeanlaiset toistot tarkoittavat toistoja, jotka sisältävät päätöksentekoa ja viimeistelyn mallin valintaa pelinomaisissa skenaarioissa.