Tutustu näköislehteen ilmaiseksi
Elmo-lehden verkkosivut jatkossa osoitteessa: www.elmomedia.fi

Chelsean kriisi on syvä eikä siitä ole ulospääsyä

Frank Lampardin avaus Chelsean managerina ei lupaa hyvää. @ All Over Press

Chelsealla on kahden ensimmäisen Valioliiga-kierroksen jälkeen koossa vain piste. Monet asiantuntijat ovat rauhoitelleet, ettei syytä huoleen ole, mutta todellisuus on toinen: Chelsealla ei ole mitään muuta kuin syytä huoleen Frank Lampardin alaisuudessa.

Chelsean ja Lampardin ongelmien takana on hänen kokemattomuutensa valmentajana. Hänelle on erittäin kunnianhimoinen visio siitä, miten Chelsean pitäisi pelata, mutta alkukauden ottelut ovat osoittaneet, ettei Lampardilla ole työkaluja saada joukkuetta pelaamaan sellaista jalkapalloa. Hän ei osaa siirtää visiotaan harjoituskentän ja harjoitteiden kautta peliin – ja siksi Chelsea on suurissa vaikeuksissa.

Pelillisesti Chelsean suurin ongelma on hyökkäyspeli. Kun Chelsean tavoin prässäävät ja nopeita vastaiskuja organisoimattomia puolustuksia vastaan suosivat joukkueet hyökkäävät, heillä on kaksi asiaa kunnossa: rakenteet ja rytmi. Chelsealla ei ole kunnossa kumpikaan.

Chelsea pelaa koko ajan nopeilla vastaiskuilla ilman, että väliin mahtuisi pitkiä hyökkäyksiä. Kun hyökkäyspelin rakenteet eivät ole kunnossa, pelaajien etäisyydet kasvavat ja niiden annetaan kasvaa liian suuriksi. Huonosti organisoitu pystysuunnan jalkapallo hajottaa hyökkäyspelin kollektiivisen pelaamisen rakenteet, mutta vieläkin pahempaa on se, että se hajottaa myös Chelsean puolustuspelin rakenteet.

José Mourinho sanoi Skyn studiossa, että joukkueiden pitäisi puolustaa yhtenä ryhmänä, mutta Chelsea puolustaa tällä hetkellä kolmessa eri ryhmässä. Esimerkiksi Leicesterin pelaajat pääsivät varsinkin toisella jaksolla häärimään vapaasti Chelsean linjojen välissä. Leicester ei pystynyt kääntämään ottelua voitoksi, mutta vähänkin paremmat joukkueet tekevät Chelseasta armotta selvää jälkeä. Kuvaavaa sen puolustuspelaamisen luokattomuudelle on, että Chelsean päästettyjen maalien keskiarvoinen maaliodote on ollut tällä kaudella 3,3 maalia.

Lampardin kokemattomuutta kuvaa myös se, että hän on luonut joukkueelle pystysuunnan pelaamiseen perustuvan hyökkäyspelitavan, mutta kumpikaan sen päähyökkääjistä, Tammy Abraham ja Olivier Giroud, eivät istu pelitapaan. Varsinkin Giroud olisi erinomainen pelaaja, mutta ei Lampardin pelitavassa.

Se, että Chelsealla on kahden kierroksen jälkeen vasta piste, ei ole ongelma. Ongelma on, että Lampardilla ei ole Chelsean alkukauden ottelujen perusteella sellaista prosessia, jossa pelaaminen laitettaisiin pala palalta kuntoon – kuten Pep Guardiola teki avauskaudellaan Manchester Cityssa. Jokainen, joka ymmärsi Guardiolan prosessia, näki, että on vain ajan kysymys, milloin se alkaa sataa kultaa ja kunniaa. Lampardilla ei ole edes prosessin tynkää, joka voisi johtaa parempaan huomiseen.

Siinä, että Lampard on johtamassa Chelsean katastrofiin, ei ole mitään yllättävää. Nykyjalkapallon vaatimustaso on noussut sellaiseksi, että Lampardin kaltaiset kokemattomat valmentajat, jotka eivät ole kunnolla kouluttautuneet, opetelleet ja perehtyneet valmentamiseen, syödään eläviltä. Niin kävi aikoinaan Sami Hyypiälle – ja niin on käymässä nyt Lampardille ja esimerkiksi Vincent Kompanylle Anderlecthissa.

Englantilaiset ovat puolustaneet Lampardin valintaa sillä, ettei Pep Guardiola hyppäsi myös vähäisellä kokemuksella Barcelonan puikkoihin ja menestyi samantien.

Niin teki, mutta on hyvä muistaa kaksi asiaa. Yksi loistava poikkeus ei tarkoita, että 99 seuraavaa valmentajaa onnistuisi samassa hypyssä. Sitä paitsi Guardiola kasvoi barcelonalaisen dna:n maailmassa – ja Lampard harryredkanppilaisen dna:n maailmassa.

Teksti: Jussi Leppälahti, Jukka Rönkä

 

Ole ensimmäinen kommentoija artikkeliin "Chelsean kriisi on syvä eikä siitä ole ulospääsyä"

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*


TILAA ELMO TÄSTÄ ×